Usein kysyttyä loppusijoituksesta

Palvelusopimus ja paikkakunnat

Mitä Fennovoiman ja Posiva Solutions Oy:n tekemä palvelusopimus sisältää? Kuinka pitkäaikaisesta yhteistyöstä on kysymys?
Fennovoiman tavoitteena on pitkäaikainen yhteistyö sekä Posivan että sen omistajien kanssa. Yhteistyö aloitetaan nyt solmitulla 10-vuotisella palvelusopimuksella. Sopimuksen myötä Posivan osaaminen saadaan Fennovoiman käyttöön.

On tarkoituksenmukaista, että Suomessa tehdään yhteistyötä loppusijoitusasioissa.

Mitä palvelusopimus käytännössä tarkoittaa?
Se tarkoittaa, että Posiva rupeaa selvittämään Fennovoiman käytetyn polttoaineen loppusijoitusmahdollisuuksia sekä Eurajoella että Pyhäjoella. Tämä tarkoittaa mm. luontokartoituksia ja geologisia selvityksiä sekä Pyhäjoella että Eurajoella.

Miksi päädyitte tekemään 10 vuoden palvelusopimuksen?
Loppusijoitushankkeen arvioitu kokonaiskesto on yli 100 vuotta ja Fennovoiman käytetyn polttoaineen loppusijoitus alkaa aikaisintaan 2090-luvulla. Tällä hetkellä emme voi tarkkaan tietää mitä kaikkea seuraavina vuosikymmeninä tehdään. Siksi on järkevää pilkkoa sopimus osiin ja aloitamme kymmenen vuoden palvelusopimuksella.

Miksi Fennovoima jätti YVA-ohjelman työ- ja elinkeinoministeriölle sen sijaan, että olisitte tehneet sopimuksen TVO:n ja Fortumin kanssa?
Periaatepäätöksessä Fennovoimalle esitettiin kaksi vaihtoehtoa. Yksi vaihtoehto oli pitkäaikainen sopimus Posivan omistajien, eli TVO:n ja Fortumin kanssa. Tällaista sopimusta ei saatu tässä aikataulussa syntymään. Toinen vaihtoehto oli jättää omaa loppusijoituslaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Meidän tulee huolellisesti täyttää kaikki meille asetetut ehdot tai velvoitteet. Tästä syystä jätimme YVA-ohjelman työ- ja elinkeinoministeriölle kesäkuussa 2016.

Millä perusteilla Pyhäjoki ja Eurajoki valittiin vaihtoehtoisiksi sijoituspaikoiksi?
Eurajoen Olkiluotoon on jo alettu rakentaa loppusijoituslaitosta. On järkevää ja loogista selvittää jo kertaalleen valitun paikan mahdollisuudet.

Pyhäjoen mukana oloa puolsivat muun muassa hyvä geologiset olosuhteet, sekä se, että ydinvoima on jo tuttu asia paikkakunnalla.

Missä Pyhäjoen tutkimusalue sijaitsee? Sijaitseeko se Hanhikiven niemellä?
Pyhäjoen Sydännevan tutkimusalue rajautuu etelässä Kalajoen kunnan rajaan ja itäpuolella tutkimusalueen raja sivuaa Merijärven kunnan rajaa. Tutkimusalueesta noin 18 kilometriä pohjoiseen sijaitsee Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen laitospaikka. Tutkimusalueen lähimmät asuinkeskittymät ovat noin 6 km päässä sijaitseva Merijärvi, noin 11 km päässä sijaitseva Pyhäjoki, sekä noin 13 km päässä sijaitsevat Kalajoki ja Alavieska.

Tutkimusalue on tällä hetkellä pääosin metsätalouskäytössä, ainoastaan aivan tutkimusalueen länsirajalla on peltoalueita. Alueella ei ole teollista toimintaa.

Voiko alueita tulla vielä lisää tai karsiutua pois?
YVA-menettelyssä arvioidaan sijoituspaikkojen soveltuvuutta, ympäristötekijöitä ja turvallisuutta. Harkituin päätöksin uusia sijaintipaikkoja on tarvittaessa mahdollista ottaa tarkasteluun YVA-menettelyn myöhemmissä vaiheissa tai toinen, Pyhäjoki tai Eurajoki voi pudota pois.

Tarkoittaako Eurajoki loppusijoitusvaihtoehtona Posivan loppusijoituslaitosta, eli Onkaloa?
Tarkastelemme YVAssa Eurajokea kokonaisuutena. Eurajoella on nyt rakenteilla olevan Onkalon lisäksi vielä tutkimattomia alueita.

Kuinka todennäköisenä pidätte, että Fennovoiman käytetty polttoaine päätyy Posivan Onkaloon?
Siihen on ennenaikaista ottaa kantaa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa ei tehdä paikkaa koskevia päätöksiä. Fennovoiman loppusijoituspaikan valinta tulee ajankohtaiseksi 2040-luvulla. Posivan Eurajoella rakenteilla olevan loppusijoitustilan kapasiteetti selviää aikaisintaan 2020-luvulla.

Milloin lopullinen päätös sijoituspaikan valinnasta tehdään?
Päätös Fennovoiman käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikasta tehdään aikaisintaan 2040-luvulla. YVA-ohjelma käynnistää pitkäaikaisen tutkimushankkeen. Loppusijoituspaikkojen geologisten ominaisuuksien selvittäminen vie vuosikymmeniä.

Voidaanko loppusijoituslaitoksen paikka valita ilman kunnan hyväksyntää?
Ei voida, laki on tässä kohtaa hyvin yksiselitteinen. Loppusijoituspaikan valinnan edellytyksenä on eduskunnan myönteinen periaatepäätös sekä kyseessä olevan kunnan puoltava lausunto.

Ympäristövaikutusten arviointi ja tutkimukset  

Mitä ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä (YVA-menettely) tarkoitetaan?
Ympäristövaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan YVA-lain mukaista menettelyä, jossa kartoitetaan suunnitellun toiminnan välittömät tai välilliset vaikutukset muun muassa luontoon, vesistöön, ilmaan, maaperään, ihmisten elinolosuhteisiin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakautuu kahteen vaiheeseen. Nyt Fennovoima on jättänyt TEMille YVA-ohjelman, joka on kuvaus tulevista tutkimuksista ja selvityksistä. Ohjelmavaihe päättyy siihen, kun TEM on antanut lausuntonsa YVA-ohjelmasta joulukuussa 2016. Sen jälkeen alkaa YVA-menettelyn vuosia kestävä tutkimusvaihe, jonka tulokset kerätään aikanaan YVA-selostukseen.

Mitä nyt jätetty ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) sisältää?
Työ- ja elinkeinoministeriölle toimitetussa YVA-ohjelmassa esitetään tiedot hankkeesta, arvioitavat vaihtoehdot, tiedot hankkeen tarvitsemista luvista, kuvaus ympäristön nykytilasta sijaintialueilla ja suunnitelma hankkeessa tarvittavista tutkimuksista ja selvityksistä. Lisäksi esitetään suunnitelma arviointimenettelyn ja osallistumisen järjestämisestä sekä hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikataulu.

Mikä on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoite?
Menettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyssä ei tehdä loppusijoitushanketta koskevia päätöksiä, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi.

Mitä ympäristövaikutuksia tullaan selvittämään?
Loppusijoitushankkeen vaikutuksia tutkitaan laajasti, muun muassa liittyen ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, ilmaan, vesistöön, kasvillisuuteen ja eläimiin sekä maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Käytännössä hankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan selvittämällä ympäristön nykytila ja arvioimalla hankkeen siihen aiheuttamia muutoksia ja niiden merkittävyyttä. Asukaskyselyllä selvitetään loppusijoituslaitoksen vaikutuspiirin asukkaiden suhtautumista hankkeeseen.

Mitä tutkimustyötä kunnissa nyt ruvetaan tekemään?
Lähivuosina aloitetaan monivuotiset geologiset tutkimukset ja muut selvitykset vaihtoehtoisilla sijaintipaikkakunnilla Pyhäjoella ja Eurajoella. Tutkimukset aloitetaan luontokartoituksilla, jonka jälkeen toteutetaan ensimmäisen vaiheen geologiset tutkimukset. Tutkimuksien avulla selvitetään loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutukset sekä tutkimusalueiden geologiset ominaisuudet ja soveltuvuus loppusijoituskäyttöön. Tutkimukset ja selvitykset valmistuvat siten, että käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikka voidaan valita 2040-luvulla.

Mistä kuntalaiset saavat tietoa ja miten he voivat osallistua ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn?
Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää syyskuussa vaihtoehtoisilla paikkakunnilla kaikille avoimet keskustelutilaisuudet. Muita vuorovaikutusmahdollisuuksia tässä hankkeessa ovat muun muassa asukaskyselyt, pienryhmähaastattelut sekä erikseen perustettavien seurantaryhmien tapaamiset. Lisäksi Fennovoima järjestää paikallisille asukkaille ja muille sidosryhmille tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Viestintä suunnitellaan tarkemmin molempien kuntien kanssa.

Loppusijoitus ja turvallisuus   

Mitä loppusijoituslaitoksella tarkoitetaan?
Loppusijoituslaitoksella tarkoitetaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta, joka koostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta tai kapseleiden vastaanottorakennuksesta ja useiden satojen metrien syvyydessä kallioperässä olevasta loppusijoitustilasta.

Milloin Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus alkaa ja kuinka pitkään se kestää?
Fennovoiman käytetyn polttoaineen loppusijoitus aloitetaan aikaisintaan 2090-luvulla. Siihen asti käytettyä polttoainetta välivarastoidaan laitosalueella kuten Suomen muissa ydinvoimalaitoksissa. Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen käytetyn polttoaineen loppusijoitus saadaan päätökseen noin vuonna 2105, minkä jälkeen loppusijoitustilat suljetaan.

Kuinka paljon Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta tulee käytettyä ydinpolttoainetta loppusijoitettavaksi?
Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen 60 vuoden toiminta-aikana syntyy 1 200−1 800 uraanitonnia käytettyä polttoainetta.

Miten käytetty polttoaine on suojattu, kun se loppusijoitetaan kallioperään?
Ruotsissa ja Suomessa kehitetyn loppusijoituskonseptin (KBS-3) lähtökohtana on niin sanottu moniesteperiaate, jossa käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiiviset aineet eristetään useiden toisiaan varmentavien suojarakenteiden sisälle. Näiden vapautumisesteiden avulla varmistetaan, ettei radioaktiivisuutta pääse elolliseen luontoon tai ihmisten ulottuville.

Käytetty ydinpolttoaine pakataan kupariseen valurautaisella sisäosalla varustettuun loppusijoituskapseliin, ympäröidään bentoniittisavella ja sijoitetaan syvälle peruskallioon porattuihin loppusijoitustunneleihin.

Kuinka syvälle maaperään ydinpolttoaine loppusijoitetaan?
Fennovoiman käytetty ydinpolttoaine tullaan loppusijoittamaan useiden satojen metrien syvyyteen kallioperään rakennettuihin tunnelitiloihin.

Miten nopeasti käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus laskee?
Ydinpolttoaine muuttuu käytön aikana voimakkaan radioaktiiviseksi. Reaktorista poistamisen jälkeen polttoaineen radioaktiivisuus laskee alussa hyvin nopeasti: yhdessä vuodessa radioaktiivisuus putoaa noin sadasosaan ja neljässäkymmenessä vuodessa noin tuhannesosaan. Käytetty ydinpolttoaine siirretään reaktorista välivarastoon, jossa polttoainetta jäähdytetään vesi- tai ilmakierrolla. Polttoainetta välivarastoidaan noin 40 vuotta, jotta sen radioaktiivisuus ja lämmöntuotto pienenevät ja loppusijoittaminen helpottuu.

Loppusijoitus Suomessa ja muualla maailmassa

Miten muualla maailmassa on ratkaistu loppusijoitus?
Suomessa suunnitelmat käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta ovat pitkällä. Ydinjäteyhtiö Posiva sai vuonna 2001 eduskunnalta periaatepäätöksen Suomessa tuotetun ydinjätteen loppusijoittamisesta peruskallioon alkaen vuonna 2020. Tällä hetkellä missään maailmassa, Suomi mukaan lukien, ei ole loppusijoitettu käytettyä polttoainetta lainkaan, vaan kaikki polttoaine sijaitsee välivarastoissa.

Miksi käytettyä ydinpolttoainetta ei viedä ulkomaille?
Suomen ydinenergialaki (990/1987, 6 a §) edellyttää, että käytetty ydinpolttoaine on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen. Suomessa ja Ruotsissa käytetyn ydinpolttoaineen huollolle ratkaisuksi on valittu geologinen loppusijoitus. Loppusijoitusteknologian kehittäminen on aloitettu jo 1970-luvulla.