Fennovoima arvioi kolmea ydinvoimalaitostyyppiä
Fennovoima valmistelee sähköteholtaan 1 500–2 500 MW:n ydinvoimalaitoksen rakentamista. Tässä kokoluokassa voimalaitokseen tarvitaan joko yksi iso ydinreaktori (yli
Fennovoima on tarkastellut tämän hetken ydinvoimalaitosmarkkinoilla olevia laitosvaihtoehtoja ja valinnut kolme laitostyyppiä yksityiskohtaisen soveltuvuusselvityksen kohteeksi. Säteilyturvakeskuksen lausunnon mukaan Fennovoiman esittämät laitosvaihtoehdot eivät sellaisenaan täytä kaikkia suomalaisia turvallisuusmääräyksiä, mutta ne voidaan muuttaa vaatimusten mukaisiksi.
Laitostoimittajiksi ehdolla Areva ja Toshiba
Ydinvoimalaitosyksikkövaihtoehdoiksi valitut laitostyypit ovat Areva NP -yhtiön EPR ja Kerena sekä Toshiba-yhtymän ABWR. Arevan EPR on sähköteholtaan noin 1 700 MW:n painevesireaktori, jollaisia on rakenteilla Suomessa ja Ranskassa. Arevan Kerena on sähköteholtaan noin 1 250 MW:n kiehutusvesireaktori, joka perustuu saksalaiseen kiehutusvesireaktoritekniikkaan. Toshiban ABWR on sähköteholtaan noin 1 600 MW:n kiehutusvesireaktori, joita on rakennettu mm. Japanissa. Kaikki vaihtoehdot edustavat koeteltua tekniikkaa.
Kiehutusvesireaktorissa vesihöyry kehitetään suoraan reaktorissa, painevesireaktorissa puolestaan höyry kehitetään erillisissä höyrystimissä. Reaktorityypeillä ei ole turvallisuuden kannalta olennaisia eroja. Jo nyt molempia reaktorityyppejä käytetään Suomessa.
 |  |
| Toshiba ABWR | Areva NP EPR |
 | |
| Areva NP Kerena | |
Fennovoima tekee laitosten soveltuvuusselvitykset yhdessä osakkaansa ja teknologiakumppaninsa E.ONin, laitosvalmistajien sekä suomalaisten turvallisuusviranomaisten kanssa varmistaakseen, että laitokset täyttävät kaikki suomalaiset turvallisuusvaatimukset. Soveltuvuusselvityksissä valmistellaan myös itse rakennushanketta tavoitteena mahdollisimman sujuva toteutus.
Fennovoima valitsee rakennettavan laitostyypin sen jälkeen, kun hallitus ja eduskunta ovat tehneet lupaa koskevan myönteisen periaatepäätöksen. Sähköntuotannon on määrä alkaa vuoteen 2020 mennessä.
