Uuden ydinvoimalan aluetaloudelliset vaikutukset

Mitkä ovat kunnan ja kuntalaisten hyödyt ydinvoimalan sijoittumisesta kuntaan?

Fennovoiman ydinvoimalahanke tarjoaa paikkakunnalle uusia työpaikkoja ja lisää kunnan verotuloja. Lisäksi hanke vilkastuttaa monella tapaa elinkeinotoimintaa. Alueelle muuttaa nuorta ja aktiivista väestöä. Kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintakin vireytyy tätä kautta.

Tuleeko muuttotappiota?

Hanke tuo päinvastoin paikkakunnalle rakentamisaikana useita tuhansia ja pysyvästi useita satoja ihmisiä lisää. Tämä on nähty jo Eurajoella ja Loviisassa. Lähialueen tonttien ja mökkien voi odottaa olevan kysyttyjä ainakin laitoksen työntekijöiden keskuudessa.

Montako todellista työpaikkaa ydinvoimala tuo paikkakuntalaisille? Moniko muuttaa sen takia kuntaan?

Ydinvoimalan käyttövaiheessa, siis kymmenien vuosien ajan, laitoksen on arvioitu työllistävän suoraan 400–500 henkilöä vuodessa ja moninkertaisesti lisää alihankintaketjujen kautta. Seudun asukasluku kasvaa pysyvästi useilla sadoilla asukkailla.

Rakennusvaiheessa ydinvoimalan työmaalla voi työskennellä enimmillään noin 3 000–4 000 henkilöä.

• Rakennusvaiheen kunnallisverotulot talousalueille 2,8–4,5 miljoonaa euroa vuodessa, kiinteistöverotuloja sijoituspaikkakunnalle ydinvoimalaitoksen valmistumisasteen mukaan.
• Käyttövaiheessa kiinteistöverot 3,5-5 miljoonaa euroa vuodessa.
• Työllistävä vaikutus talousalueella 500–800 henkilötyövuotta vuodessa.
• Hankkeen myötä talousalueen elinkeinoelämä piristyy ja yksityisten sekä julkisten palveluiden kysyntä kasvaa.

Minkä ammatin tai koulutusalan työpaikkoja ydinvoimala tarjoaisi?

Henkilöstöä tarvitaan neljään päätehtävään: voimalan käyttöön, kunnossapitoon, tekniseen suunnitteluun sekä hallintoon. Henkilöstöä tarvitaan kaikilta eri koulutustasoilta. Ydinvoiman tiukkojen turvallisuus- ja laatuvaatimuksien takia tarvitaan tavallista enemmän korkeakoulutettua henkilöstöä esimerkiksi prosessiteollisuuteen verrattuna. Käyttö- ja kunnossapitotoimintaa pyörittävät tekniikan insinöörit mm. kone-, sähkö-, automaatio-, prosessi- ja tietotekniikka-aloilta.

Työntekijöiden erilaiset kokemuspohjat ja työhistoria pyritään tasoittamaan ydinvoimayhtiön järjestämällä omalla koulutuksella. Valvomohenkilökuntaa koulutetaan kaikkein pisimpään, usean vuoden ajan mm. valvomosimulaattorilla ja erilaisilla kursseilla.

Kasvavatko verotulot ja mihin niitä käytetään?

Verotuotot kasvavat merkittävästi Fennovoiman kunnalle maksaman kiinteistöveron kautta. Kiinteistöveroa maksetaan niin keskeneräisestä kuin valmiistakin rakennuksesta, ja näillä veroilla kustannetaan yhteisiä palveluita tavalla tai toisella. Fennovoima ei voi vaikuttaa siihen, mihin yritykseltä kerätyt verotulot käytetään.

Paljonko valmisteluvaihe (kaavoitus, infrastruktuuriin liittyvät työt) tulee maksamaan kunnalle? Onko tähän budjetoitu jotain?

Lakisääteisestä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) ja kaavoituksesta ei koidu kunnalle ylimääräisiä menoja. Lisäksi Fennovoima kantaa paikkakunnalla osansa teknisistä valmistelukustannuksista liittyen esimerkiksi tiestöön sekä vesi- ja jätehuoltoon.

Onko Eurajoen talous kunnossa ydinvoimalan vuoksi?

Kuntataloudella on esimerkiksi Eurajoella hyvä pohja. Eurajoen taloudellinen liikkumavara on moniin naapurikuntiin verrattuna hyvällä tasolla. Luottamusmiesten ja viranhaltijoiden on monessa suhteessa helpompi tehdä kunnan taloutta koskevia päätöksiä. Kaikki kyläkoulut toimivat, vanhustenhuolto on nykyaikaista, liikunta- ja kulttuuripaikat ovat kunnossa ja veroprosentti on aina ollut kohtuullinen.