Ydinjäte ja uraani

Onko Fennovoimalla suunnitelmat ydinvoimalansa jätteiden loppusijoituksen?

Kyllä. Fennovoima on esittänyt periaatepäätöshakemuksessaan (alkaen sivulta 302) ydinjätteen osalta suunnitelmat, jotka laki vaatii myönteiseen periaatepäätökseen.

Myös Säteilyturvakeskuksen lausunnon mukaan Fennovoimalla on ydinpolttoaine- ja ydinjätehuoltoa koskevat, lain mukaiset periaatepäätöksen edellytykset.

Fennovoiman suunnitelmissa on toteuttaa voimalansa ydinjätteen huolto samoin menetelmin kuin Suomessa jo toiminnassa olevien ydinvoimaloiden ydinjätteen huolto.

Suomen valtio on päättänyt, että kaikki Suomessa syntyvä ydinjäte sijoitetaan syvälle kallioperään yhteen paikkaan. Asia on päätetty maan hallitusta ja eduskuntaa myöten.

Eduskunnan päätöksellä vuonna 2000 paikaksi valittiin Eurajoen Olkiluoto. Loppusijoituksen hoitaa Posiva Oy, ja loppusijoitus on tarkoitus aloittaa vuonna 2020. Fennovoiman voimalan ydinjätteen loppusijoitus alkaa aikaisintaan 2050-2060-luvuilla. Lue lisää Fennovoiman ydinjätehuollosta.

Miten Fennovoima aikoo hoitaa loppusijoituksen?

Valtioneuvosto linjaa periaatepäätöksessään, että Fennovoiman tulee täsmentää suunnitelmiaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta kuuden vuoden kuluessa. Ensin Fennovoima selvittää mahdollisuuden yhteistyöhön nykyisten ydinjätehuoltovelvollisten kanssa. Mikäli yhteistyö ei ole mahdollista, Fennovoima suunnittelee oman loppusijoituslaitoksensa.

Eduskunta edellyttää lausuntonsa mukaan hallituksen vaikuttavan siihen, että ydinjäteyhtiö Posiva, sen omistajat ja Fennovoima aloittavat selvitykset ja neuvottelut käytetyn ydinpolttoaineen yhteisestä loppusijoituksesta vuoden 2010 aikana. Fennovoima on valmis toimimaan eduskunnan tahdon mukaisesti.

Aletaanko Suomeen tuoda käytettyä ydinpolttoainetta myös ulkomailta?

Ei. Sen kieltää Suomen ydinenergialaki (990/1987, 6 b §), jonka mukaan ulkomailla tuotetun ydinjätteen tuominen Suomeen on kielletty.

Eduskunta päätti vuonna 1994 lain muutoksesta, joka kielsi ydinjätteen viennin ja tuonnin.

Milloin loppusijoitus alkaa Suomessa? Entä Fennovoiman jätteen loppusijoitus?

Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen on tarkoitus alkaa valtioneuvoston myöntämän periaatepäätöksen mukaan vuonna 2020 Eurajoen Olkiluodossa. Nyt meneillään olevan tutkimus- ja rakennusvaiheen tarkoitus on varmistaa loppusijoituksen turvallisuus 500 metrin syvyydessä.

Fennovoiman voimalaitoksen käytetyn polttoaineen loppusijoitus tulee ajankohtaiseksi aikaisintaan noin 30 vuotta laitoksen käynnistymisen jälkeen eli noin 40 vuoden päästä. Käytetyn polttoaineen on nimittäin annettava jäähtyä välivarastossa vähintään tämän verran ennen loppusijoituspakkaukseen sulkemista. Välivarastointi tapahtuu Suomen ydinvoimaloissa laitosalueella.

Suurin osa ydinvoimalasta syntyvästä jätteestä on vähä- ja keskiaktiivista jätettä, joka loppusijoitetaan Suomen ydinvoimaloissa laitosalueelle.

Onko Fennovoiman hankkeella yhteyttä Suomessa vireillä oleviin uraanikaivoshankkeisiin? Mistä Fennovoima hankkii uraaninsa?

Fennovoiman hanke ei edellytä uraanin louhimista Suomessa. Fennovoiman hankkeella ei myöskään ole yhteyttä Suomessa vireillä oleviin uraanikaivoshankkeisiin ja -tutkimuksiin. Suomessa ei valmisteta ydinpolttoainetta.

Fennovoima ryhtyy uraanin hankintaan vasta lähempänä laitoksen tuotannon aloittamista. Uraanin louhiminen Suomessa ei tuota kaivosyhtiölle mitään erityistä etua, koska suomalaisiin voimaloihin tuotava polttoaine valmistettaisiin joka tapauksessa ulkomailla.

Uraania louhitaan lukuisissa maissa, muun muassa Kanadassa ja Australiassa, ja sitä on saatavilla kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta siinä missä muitakin perusmetalleja, kuten rautaa, terästä, kuparia tai kultaa.

Riittävätkö maailman uraanivarat? Onko uraanin räjähdysmäinen hinnannousu osattu ennustaa?

Nykyisten tunnettujen ja tämänpäiväistä hintaluokkaa olevien uraanivarojen on arvioitu riittävän ainakin 80 vuotta. Korkeammin kustannuksin hyödynnettävät lisävarat ovat tätä huomattavasti suuremmat. Maaperästä ja jopa merivedestä löytyy uraania, joka on varsin yleinen alkuaine. Uusia kaivoksia ei ryhdytä louhimaan ennen kuin se on perusteltua taloudellisesti.

Ydinsähkö on pääomavaltainen tuotantomuoto, jossa laitoksen turvallisuus, rakenteet ja tekniset ratkaisut maksavat. Polttoaineen osuus sähkön hinnasta on vain 15 prosentin luokkaa, kun se esimerkiksi hiilivoimalaitoksessa on yli puolet. Uraanin hinnan kaksinkertaistuminen vaikuttaisi ydinsähkön hintaan muutaman prosentin.

Miten uraani kuljetetaan laitokseen? Pitääkö sitä varten olla rautatie?

Uraani kuljetetaan ydinvoimalaitokseen valmiiden polttoaine-elementtien (-nippujen) muodossa. Tuore polttoaine ei säteile, joten kuljetukset eivät vaadi erikoisjärjestelyjä, vaan ne voidaan kuljettaa normaalina maantiekuljetuksena. Fennovoiman suunnittelema ydinvoimala kuluttaisi 30-60 tonnia eli muutaman rekkakuormallisen tuoretta polttoainetta vuodessa.

Miten jätteet kuljetetaan pois? Pitääkö sitä varten olla rautatie? Onko kuljetus vaarallista?

Käytetty ydinpolttoaine voidaan kuljettaa maanteitse, meritse tai rautateitse, tai näiden yhdistelmänä. Rautatietä ei tarvita, koska meri- tai maantiekuljetukset ovat mahdollisia.

Uusi, käyttämätön ydinpolttoaine ei ole ihmiselle vaaraksi. Sen sijaan käytetty polttoaine - runsasaktiivinen ydinjäte - säteilee ja on ihmiselle hengenvaarallista, ellei sen säteilyltä suojauduta. Esimerkiksi muutaman metrin vesikerros vaimentaa säteilyn luonnon taustasäteilyn tasolle. Tällöin polttoaineen käsittely on vaaratonta.

Ydinvoimalan käytön aikana muodostuu matala- ja keskiaktiivista voimalaitosjätettä, kuten prosessivesien puhdistuksessa käytettäviä suodatinmassoja sekä aktivoituneita laitteistoja, jotka loppusijoitetaan laitospaikan kallioperään.