Ydinturvallisuus ja säteily

Mikä on ydinonnettomuuden riski?

Nykyaikaisessa ydinvoimalassa teknisten ratkaisujen ja moninkertaisten turvallisuusjärjestelmien ansiosta vakava onnettomuus sattuu harvemmin kuin kerran miljoonassa vuodessa. Ydinvoimalan turvallisuusjärjestelmät ovat moninkertaisia ja havaitsevat häiriöt laitoksen toiminnassa automaattisesti. Häiriötilanteen eteneminen onnettomuudeksi vaatii usean turvallisuusjärjestelmän samanaikaista pettämistä, mikä on erittäin epätodennäköistä.

Laitoksen tekniset ratkaisut ja moninkertainen suojaus varmistavat, että edes onnettomuustilanteissa ympäristöön ei pääse sinne kuulumattomia aineita.

Siitäkin huolimatta, että onnettomuusriski on erittäin pieni, onnettomuuksien seurauksiin varaudutaan muun muassa väestönsuojelutoimenpiteiden ennakkosuunnittelulla ja rajoittamalla kiinteää asutusta ydinvoimalaitoksen välittömässä läheisyydessä. Säteilyturvakeskus valvoo tarkasti ydinvoimalan suunnittelua, rakentamista ja käyttöä.

Asun kaavailemanne ydinvoimalan suojavyöhykkeellä. Pitääkö minun muuttaa, jotten saa säteilyä?

Ei tarvitse, sillä ydinvoimala ei säteile ympäristöön laitoksen käydessä normaalisti eikä näin ollen aiheuta terveysvaikutuksia. Suojavyöhykkeen tarkoitus on varmistaa, että alueen asukkaat voidaan onnettomuustilanteessa evakuoida tehokkaasti.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) määrittelemä suojavyöhyke ulottuu noin 5 kilometrin etäisyydelle laitoksesta. Pelastussuunnittelu on mitoitettava siten, että väestö voidaan tarvittaessa evakuoida vakavan onnettomuuden alkuvaiheessa ennen radioaktiivisten aineiden päästöä.

Säteileekö ydinvoimala?

Ydinvoimalassa olevat radioaktiiviset aineet säteilevät, mutta niiden säteily vaimennetaan rakenteiden ja rakennuksen seiniin. Voimalan niissä tiloissa, joissa ihminen liikkuu, säteilytasot ovat luonnon taustasäteilyn tasolla tai alemmat.

Laitoksen käytön aikaiset radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön rajoitetaan erittäin alhaiselle tasolle. Suomessa luonnon taustasäteily luonnosta - muun muassa maaperästä ja avaruudesta - aiheuttaa ydinvoimaloiden ympäristöjen asukkaille monta tuhatta kertaa suuremman säteilyannoksen kuin ydinvoimaloiden päästöistä aiheutuu. Esimerkiksi turvevoimalan radioaktiiviset päästöt ovat ydinvoimalaa suuremmat. Ydinvoimala ei siis vaikuta lähimpienkään asukkaiden säteilyaltistukseen.

Kuinka paljon esimerkiksi lauhdevedessä uineet kalat säteilevät?

Kaikissa kaloissa, niin kuin muissakin eläimissä, on luonnon radioaktiivisia aineita luonnostaan. Niiden aiheuttama säteilyrasitus ihmiselle on hyvin pieni. Ydinvoimaloiden käytöstä aiheutuvat radioaktiiviset päästöt ovat niin pienet, ettei niistä aiheutuvalla lisällä luonnolliseen taustasäteilyyn verrattuna ole merkitystä.

Aiheuttaako ydinvoimalan lähellä asuminen tai mökkeily syöpää pitkällä aikavälillä?

Ei aiheuta. Käynnissä olevan ydinvoimalan radioaktiivisten aineiden päästöt rajoitetaan niin alhaiselle tasolle, ettei niistä ole haittaa edes voimalan välittömässä ympäristössä. Laskennallinen riski saada ydinvoimalan päästöjen takia syöpä sadan vuoden vieressä asumisen seurauksena on noin viisi miljoonasosaa (1/200 000). Todennäköisyys sille, että suomalainen saa elinaikanaan muista syistä syövän on noin 1/3.

Tarkkaa tietoa suomalaisten ydinvoimaloiden säteilypäästöistä ja säteilyn terveysvaikutuksista löytyy Säteilyturvakeskuksen kotisivuilta.

Aiheuttaako ydinvoimalan säteily leukemiaa voimalan lähellä asuville lapsille? Tähän tulokseen on päätynyt ainakin vuonna 2007 julkaistu saksalaistutkimus.

Ydinvoimaloiden päästöistä saatava säteilyannos on arviolta 1 000–100 000 kertaa pienempi kuin luonnon keskimääräinen taustasäteily. Sen vuoksi voidaan olla varmoja siitä, että havaitut "ylimääräiset" leukemiatapaukset eivät johdu ydinvoimaloiden säteilyvaikutuksista. Tästä kaikki tutkimukset, myös mainittu saksalainen KiKK-Studie, ovat täysin yksimielisiä.

KiKK-Studiessa väitetään tilastomatemaattisella päättelyllä, että alle viiden kilometrin päässä ydinvoimalasta asuvien alle 5-vuotiaiden lasten riski sairastua leukemiaan olisi sitä suurempi mitä lähempänä laitosta asuinpaikka on. Tutkimuksessa oli mukana 16 Saksan ydinreaktoria, ja pahimmillaan sairastumisriski oli väestön keskiarvoon verrattuna hiukan alle kaksinkertainen. Alle 5 km säteellä Saksan ydinreaktoreista havaittiin yhteensä 37 alle 5-vuotiaiden leukemiatapausta. Koko Saksassa esiintyi samaan aikaan samassa ikäryhmässä 5 893 sairastumista leukemiaan. Lue KiKK-tutkimuksen loppuraportti saksaksi täältä. Saksan säteilysuojakomission kriittinen arvio KiKK-studiesta löytyy täältä ja sen englanninkielinen tiivistelmä täältä.

Keskeiset tosiasiat ovat seuraavat:

• Leukemia on harvinainen mutta vakava sairaus, jonka perimmäistä syytä tai syitä ei tiedetä. Se tiedetään, että luonnon taustasäteilyn luokkaa oleva ylimääräinen säteilyannos lisää leukemian esiintyvyyttä sekä lapsilla että aikuisilla.

• Joidenkin ydinvoimaloiden tai muiden ydinlaitosten lähistöllä esiintyy alle 5-vuotiaiden lasten leukemiaa useammin kuin väestössä keskimäärin. Leukemiatiheys vaihtelee eri laitosten lähellä. Euroopassa on käytössä noin 150 ydinreaktoria, joista suurimman osan ympäristössä lasten leukemiatiheys ei poikkea väestön keskiarvosta.

• Ranskan 58 reaktorin ympäristöissä alle 5 kilometrin etäisyydellä asuvilla alle 5-vuotiailla lapsilla esiintyy saman verran leukemiaa kuin väestössä keskimäärin. Tulos on suoraan sairastuvuustilastoista saatavissa ja selvästi ristiriidassa KiKK-Studien kanssa.

• Suomen kahden ja Ruotsin neljän (yksi pysäytetty) ydinvoimalan ympäristössä alle 5 km säteellä esiintyy alle 15-vuotiailla keskimäärin saman verran tai vähemmän leukemiaa kuin muualla maassa. Määrä ei ole vaihdellut viime vuosikymmeninä, siis sinä aikana kun laitoksia on otettu käyttöön. Lisätietoja STUKin sivuilta ja vastaavan ruotsalaisen viraston SSM:n sivuilta.

• Leukemiaa yleensä ja tihentymiä esiintyy myös seuduilla, joissa ei ole ydinvoimalaa tai muutakaan ydinalan toimintaa.

Säteilyturvallisuuden parissa työskentelevä tiedeyhteisö ponnistelee edelleen ymmärtääkseen paremmin leukemian ja muiden syöpien syitä. Säteily ei ole kovin merkittävä syövän syy ylipäätään; suomalaisista joka kolmas sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa ja joka viides lopulta menehtyy syöpäsairauteen. Keskimääräisen taustasäteilyannoksen perusteella laskien Suomessa esiintyvistä syövistä noin 1/23 johtuu säteilystä ja 22/23 muista syistä.

Voiko ydinvoimalapaikkakunnalla vielä kerätä ja syödä marjoja tai sieniä?

Koska ydinvoimalan käytön aikaiset päästöt ovat niin pienet, voimalan ympäristössä voi liikkua sekä kerätä ja syödä marjoja tai sieniä. Myös kalojen syönti on turvallista.

Radioaktiivisiin aineisiin Suomessa liittyneet sienien ja kalojen syöntirajoitukset ovat olleet peräisin Tshernobylin onnettomuuden aiheuttamasta radioaktiivisesta laskeumasta. Tällä hetkellä Säteilyturvakeskus ei ole asettanut rajoituksia luonnontuotteiden syönnille.

Elintarvikevirasto antaa koottuja suosituksia ja ohjeita luonnonantimien nauttimisesta. Näihin ohjeisiin sisältyvät myös Säteilyturvakeskuksen asettamat rajoitukset ja suositukset. Tällä hetkellä Elintarvikevirasto on asettanut kalan syönnin rajoittamiseen tähtääviä suosituksia kemiallisten ympäristömyrkkyjen (dioksiini, PCB ja elohopea) pitoisuuksien vuoksi. Tästä lisätietoa löytyy elintarviketurvallisuusviraston sivujen syöntisuosituksista.