Simossa yleisimmin kysytyt kysymykset
Tälle sivulle on koottu Simossa useimmiten kysyttyjä kysymyksiä. Lisää kysymyksiä ja vastauksia löydät pääsivuston Kysyttyä-osiosta.
Jos et löydä vastausta näistä osioista, otamme kysymyksiäsi mielellämme vastaan joko suoraan toimistollemme tai sähköpostilla osoitteeseen info@fennovoima.fi.
Mikä on Fennovoiman hankkeen aikataulu ja koska ydinvoimalan sijoituspaikkakunta valitaan?
Fennovoima perustettiin vuonna 2007, ympäristövaikutusten arviointi tehtiin vuonna 2008, ja yhtiö jätti valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta vuonna 2009. Valtioneuvoston on määrä päättää asiasta kevään 2010 aikana ja eduskunnan hyväksyä tai hylätä valtioneuvoston päätös tai päätökset samana vuonna.
Jos Fennovoima saa ydinvoimaluvan, yhtiö valitsee voimalansa lopullisen sijoituspaikan saamansa periaatepäätöksen pohjalta vuonna 2011. Ensimmäiset rakennustyöt alkavat valitulla paikkakunnalla vuonna 2012. Tällöin aletaan tehdä esimerkiksi maanrakennustöitä, jotka ovat erittäin sopivia ja luontaisia alueen tunteville paikallisille yrityksille.
Voimalan on määrä tuottaa sähköä viimeistään vuonna 2020.
Millaisia työpaikkoja voimala tuo ensimmäisten rakennustöiden alkaessa 2012? Entä sen jälkeen?
Ydinvoimalan rakentamisessa tarvitaan monen eri alan osaajia. Alkuvaiheessa täytyy rakentaa teitä, satamaa, laitureita, asuntoja yms. Rakennustöiden lisäksi kysyntää on muun muassa kiinteistö-, ravintola-, majoitus- ja kuljetuspalveluiden, vartioinnin sekä hallinnnon henkilöstölle.
Varsinainen ydinvoimalarakentaminen alkaa vuonna 2014, jolloin edellisten lisäksi tarvitaan monenlaista erityisosaamista. Voimalan käyttövaiheessa henkilöstöä tarvitaan neljään päätehtävään: voimalan käyttöön, kunnossapitoon, tekniseen suunnitteluun sekä hallintoon.
Työntekijöiden osaamista tuetaan Fennovoiman järjestämällä koulutuksella. Valvomohenkilökuntaa koulutetaan kaikkein pisimpään, usean vuoden ajan mm. valvomosimulaattorilla ja erilaisilla kursseilla.
Saavatko paikalliset töitä?
Rakennusprojektin merkitys on huomattava varsinkin alueen rakennus- ja muille yrityksille; mm. uuden infrastruktuurin rakentamiseen tarvitaan paljon paikallista osaamista. Rakennustyöt ja hankkeen mukana tuleva erilaisten palvelujen tarve ovat erinomainen mahdollisuus alueen tunteville paikallisille yrityksille.
Kaikki rakennusurakat sopivat hyvin suomalaisille urakoitsijoille.
Kuinka paljon työpaikkoja Fennovoiman voimala kaikkiaan tuo sijoituspaikkakunnalleen?
Rakennusvaiheessa hanke työllistää Suomessa tuhansia ihmisiä: työntekijöitä on enimmillään noin 3 500–5 000 henkilöä. Monet työntekijät asuvat paikkakunnalla ja käyttävät erilaisia palveluja.
Käyttövaiheessa pysyviä työpaikkoja on 400-500. Näiden lukujen päälle tulevat vielä välilliset vaikutukset.
Mitä muita vaikutuksia ydinvoimalalla on?
Kunta voi käyttää lisääntyneitä verotulojaan palveluiden laadun ja määrän lisäämiseen.
Samalla parantunut palvelutaso houkuttelee kuntaan uusia asukkaita. Kunta voi käyttää kasvanutta veropohjaa myös kunnallisveroprosentin alentamiseen, mikä niin ikään kanavoituisi kuntalaisten hyödyksi.
Seutukunnan on toisaalta myös valmistauduttava kehittämään ja investoimaan muun muassa palveluiden tuotantoon ja infrastruktuurin rakentamiseen. Uusiin kiinteistöihin on rakennettava kunnallistekniikkaa. Kunnan asukasluvun kasvaessa on tuotettava palveluita ja investoitava esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin ja vapaa-ajan palveluihin.
Rakennusvaihe aiheuttaa kysyntää rakennus- ja metallialalle sekä erilaisten palveluiden tuotantoon. Näiden toimialojen merkitys vahvistuu seutukunnan elinkeinorakenteessa. Myös erilaisten palveluiden tuottamisen merkitys elinkeinorakenteessa kasvaa.
Työmaa synnyttää välitöntä kysyntää esimerkiksi siivous-, ruokahuolto-, vartiointi- ja kuljetuspalveluille, sekä välillistä kysyntää kauppa , majoitus- ja ravitsemuspalveluille.
Rakennusvaiheen aikana lisääntyy myös yhteiskunnallisten ja julkisten palveluiden sekä vapaa-ajan palveluiden kysyntä. Käyttövaiheessa uusien vakituisten työntekijöiden muutto alueelle perheineen lisää kysyntää julkisten palveluiden tuotantoon. Lisääntynyt väestömäärä ja ostovoima vilkastuttavat talousalueen elinkeinoelämää. Työmaan työntekijöille annettavan tulokoulutuksen yhteydessä annetaan opastusta paikallisista oloista, kulttuurista ja toimintatavoista.
Jos Pohjois-Suomeen tulee voimala, tuleeko myöhemmin myös uraanikaivos?
Fennovoiman hankkeella ei ole yhteyttä Suomessa vireillä oleviin uraanikaivoshankkeisiin.
Luonnonuraania ja ydinpolttoainehuoltoon kuuluvia palveluita on saatavilla maailmanlaajuisilta markkinoilta. Tunnetut hyödyntämiskelpoiset uraanivarat ovat niin suuret, että luonnonuraanin tarjonta maailmanmarkkinoilla ei rajoita ydinvoimalan käyttöä suunnitellun toiminta-ajan puitteissa.
Mitä 5 kilometrin suojavyöhyke tarkoittaa käytännössä?
Säteilyturvakeskuksen ohjeen mukaan noin 5 km etäisyydelle ulottuvan suoja-vyöhykkeen sisällä tulisi pysyvän asutuksen olla alle 200 henkilöä. Molemmat lukuarvot ovat ohjeellisia. Noin yhden kilometrin etäisyydelle ulottuvan laitosalueen ulkopuolella mökkiasutus voi jatkua kuten ennenkin. Uusia pysyvään asutukseen tarkoitettuja taloja tai merkittävää teollisuutta ei voida merkittävästi rakentaa 5 km suojavyöhykkeen sisään, koska pysyvän asutuksen tulisi olla alle 200 henkilöä. Tämä seikka huomioidaan kunnan kaavoituksessa.
Loviisan ja Olkiluodon lähialueilla on vapaa-ajan asutusta. Sama tilanne voi jatkua kaikissa Fennovoiman esittämissä vaihtoehdoissa. Voimalan käytön turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota paitsi onnettomuuden todennäköisyyden pienentämiseksi myös mahdollisen onnettomuuden seurausten rajoittamiseksi.
Suojavyöhykkeiden avulla viranomaiset voivat suunnitella etukäteen tehokkaat tavat toteuttaa eriasteisia väestönsuojelutoimia. Väestönsuojelutoimet rajoittavat onnettomuuksien terveysvaikutuksia. Erilaisia väestönsuojelutoimia on kolme: sisälle suojautuminen, joditablettien syöminen ja ns. suojaväistö eli onnettomuuden vaikutusalueelta poistuminen. Jos sattuu päästöä aiheuttava onnettomuus, säteilyturvallisuusviranomainen antaa suosituksen toimenpiteistä ja pelastusviranomaiset toteuttavat sen.
Suomessa tai muissakaan länsimaissa ei ole tapahtunut onnettomuutta, jossa väestönsuojelu olisi ollut tarpeen. Tshernobylin onnettomuuden jälkeen esiintyneet lasten kilpirauhassyöpätapaukset olisi voitu välttää käytännössä kokonaan, mikäli onnettomuusalueen lapset olisivat saaneet joditabletin oikeaan aikaan.
Kuinka käy marjastus ja sienestysalueiden?
Koska ydinvoimalan käytön aikaiset päästöt ovat niin pienet, voimalan ympäristössä voi liikkua sekä kerätä ja syödä marjoja tai sieniä. Myös kalojen syönti on turvallista.
Radioaktiivisiin aineisiin Suomessa liittyneet sienien ja kalojen syöntirajoitukset ovat olleet peräisin Tshernobylin onnettomuuden aiheuttamasta radioaktiivisesta laskeumasta. Tällä hetkellä Säteilyturvakeskus ei ole asettanut rajoituksia luonnontuotteiden syönnille.
Elintarvikevirasto antaa koottuja suosituksia ja ohjeita luonnonantimien nauttimisesta. Näihin ohjeisiin sisältyvät myös Säteilyturvakeskuksen asettamat rajoitukset ja suositukset. Tällä hetkellä Elintarvikevirasto on asettanut kalan syönnin rajoittamiseen tähtääviä suosituksia kemiallisten ympäristömyrkkyjen (dioksiini, PCB ja elohopea) pitoisuuksien vuoksi. Tästä lisätietoa löytyy Elintarvikeviraston sivujen syöntisuosituksista.
Kuka maksaa sähkölinjojen liitäntäyhteydet?
Fingrid vastaa valtakunnanverkon suunnittelusta ja toteutuksesta. Fennovoima on Fingridin kanssa varmistanut, että ydinvoimalaitos on mahdollista liittää valtakunnan sähköverkkoon molemmista paikkavaihtoehdoista. Tarkat suunnitelmat valmistuvat hankkeen valmistelun edetessä. Suomen kantaverkkoon tehdään vahvennuksia ja laajennuksia siinäkin tapauksessa, että uutta ydinvoimalaa ei rakenneta.
Menisikö Fennovoiman sähkö vientiin?
Ei. Osakkaat tarvitsetvat Fennovoiman tuottaman sähkön omaan toimintaansa Suomessa. Pitää myös huomioida, että Fennovoiman ydinvoimala tuottaisi vasta puolet osakkaidensa tarvitsemasta sähköstä.
Mikä on EONin rooli, voiko tulla enemmistöosakkaaksi myöhemmin?
Ei voi. Fennovoima on ja pysyy suomalaisena yhtiönä. Pääomistajuuden säilyminen suomalaisissa käsissä on varmistettu osakassopimuksin. Kaksi kolmasosaa Fennovoimasta on suomalaisten yritysten omistuksessa. E.ON Nordic on 34 prosentin osuudella strateginen kumppani ja tuo vankkaa ydinosaamistaan yritykseen.
Saavatko ydinvoimalapaikkakunnalla asuvat sähköä alennuksella?
Eivät. Fennovoima tuottaa sähköä osakkailleen omakustannushintaan. Fennovoiman osakkaina on 48 pääosin kuntaomisteista sähköyhtiötä, jotka Fennovoiman hankkeen avulla pitävät sähkön hinnan kohtuullisena asiakkailleen. Nämä 48 sähköyhtiötä toimittavat sähköä kahdelle miljoonalle suomalaiselle.
Pakkolunastetaanko tontit ranta-alueelta, elleivät omistajat suostu myymään?
Fennovoiman tavoitteena on vapaaehtoiset maakaupat. Tonttikaupat tehdään normaaliin tapaan maanomistajien kanssa ehdoilla, jotka ovat myyjälle rehdit ja taloudellisesti erittäin kannattavat. Fennovoiman tavoitteena on, että kukaan - mukaan lukien alueen maanomistajat - ei taloudellisesti ydinvoimalasta kärsi. Fennovoima pyrkii alusta alkaen hyvään yhteistyöhön naapureidensa kanssa.
Rehevöittääkö lauhdevedet rannat?
PAP s 131-132
Jäähdytysveden vaikutusalueella vesikasvillisuuden ja kasviplanktonin tuotanto kasvaa. Jäähdytysveden purkamisen ei arvioida aiheuttavan alusveden hapettomuutta tai lisäävän merkittävästi sinileväkukintojen määrää. Hankkeella ei ole vaikutuksia veden laatuun.
Kalastukselle voi aiheutua haittaa pyydysten limoittumisesta.Talvinen sula-alue vaikeuttaa jäältä kalastusta, mutta toisaalta se pidentää avovesikalastuskautta ja houkuttelee alueelle talvisin siikaa ja taimenta. Jäähdytysveden vaikutukset rajoittuvat muutaman kilometrin päähän purkupaikasta, eikä niillä katsota olevan vaikutusta Perämeren tilaan laajemmin.
Entä jos tapahtuu maanjäristys?
PAP s 262
Laitoksen mitoituksessa otetaan huomioon ulkoiset uhat, kuten rankat sääilmiöt, ilmastonmuutos, maanjäristys, kemikaalikuljetuksiin liittyvät onnettomuudet laitoksen lähialueella sekä lainvastainen toiminta, mukaan lukien suuren matkustajalentokoneen tahallinen törmäys laitokseen.
Fennovoima on yhteistyössä suomalaisten asiantuntijaviranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa määrittänyt laitosrakennusten suunnittelua varten suunnitteluperusteet, jotka ovat suurella varmuudella paljon vaativammat kuin laitoksen toiminta-aikana voidaan odottaa esiintyvän. Ilmastonmuutoksen vaikutuksen arviointi perustuu YK:n alaisen kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ennusteisiin.
PAP s 217
Karsikko sijaitsee Fennoskandian kilpialueella mannerlaatan sisäosassa, jossa keskimääräinen seismisyystaso on matala. Fennovoiman ydinvoimalaitos mitoitetaan kestämään huomattavasti suurempi maanjäristys kuin Karsikossa voi esiintyä. Simon Karsikon maa- ja kallioperän ominaisuuksia koskevissa selvityksissä ei ole tullut esiin seikkoja, jotka estäisivät hankkeen toteutuksen. Karsikko on maa- ja kallioperän ominaisuuksiltaan sopiva ydinvoimalaitoksen sijoituspaikaksi.
Laskevatko kiinteistöjen ja tonttien arvot?
YVA-selostuksessa arvioitiin kiinteistöjen arvojen kehitystä. Kunkin sijaintipaikkavaihtoehdon lähialueilla tehtiin asukaskysely, joka lähetettiin otanta-alueilla asuville tai loma-asunnon omistaville henkilöille. Asukaskyselyllä pyrittiin kartoittamaan ydinvoimalaitoshankkeen lähialueiden asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä. Kyselyn mukaan hankkeen arvioitiin kaikilla paikkakunnilla vaikuttavan kiinteistöjen arvoon alentavasti ydinvoimalaitoksen lähialueilla.
Suomessa toimivien ydinvoimalaitosten ympärillä ei ole pitkällä aikajaksolla havaittu poikkeavuuksia lähialueiden kiinteistöjen arvoissa verrattuna kauempana oleviin alueisiin. Suuret rakennusprojektit lisäävät tyypillisesti lähialueen asuntojen kysyntää. Näin on käynyt mm. Olkiluoto 3 –projektin lähialueilla.
Sairastuvatko lapset leukemiaan?
www.stuk.fi: Ydinvoimalaitosten läheisyydessä ei esiinny lasten leukemiaa enempää kuin muuallakaan Suomessa
11.2.2009 tiedote
Säteilyturvakeskus (STUK) on yhteistyössä Syöpärekisterin kanssa seurannut syöpäilmaantuvuutta suomalaisten ydinvoimalaitosten ympäristössä koko niiden toiminnan ajan. Voimalaitosten sijainti- ja ympäristökunnissa ei alle 15-vuotiailla lapsilla esiinny enempää leukemiaa kuin muuallakaan maassa.
Kuka vastaa turvallisuudesta ja miten? Paikallinen VPK:ko?
PAP s 157
Fennovoima laatii ydinvoimalaitokselle rakentamislupahakemuksen yhteydessä alustavan valmiussuunnitelman, joka perustuu analyyseihin mahdollisten onnettomuuksien ajallisesta etenemisestä, päästöistä ja säätilojen vaihteluista. Säteilyturvakeskus tarkastaa valmiussuunnitelman, ja se toimitetaan muun muassa alueelliselle pelastuslaitokselle. Alueelliset pelastusviranomaiset vastaavat yksityiskohtaisten pelastussuunnitelmien laatimisesta suojavyöhykkeelle ja varautumisalueelle. Viranomaiset vastaavat pelastustoimenpiteiden toteuttamisesta.
Tarvitaanko lisäenergiaa todella?
Suomi on tänäään riippuvainen tuontisähköstä. Oman ydinvoiman lisääminen parantaa Suomen sähköomavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavista fossiilisista tuontipolttoaineista; kivihiilestä, maakaasusta ja öljystä.
Fennovoiman osakkaat tarvitsevat sähköä omaan toimintaansa Suomessa. Fennovoiman osakkaiden yhteenlaskettu sähköntarve Suomessa on noin 25 TWh vuodessa, mikä on lähes 30 % Suomen koko sähkönkulutuksesta. Fennovoiman osakkaat toimivat nyt valtaosin pörssisähkön varassa. Osakkaat ostavat sähköä markkinoilta vuosittain yhteensä 17–20 TWh. Omalla sähköntuotannolla osakkaat voivat kattaa sähköntarpeestaan Suomessa alle yhden kolmasosan.
Kansainvälisen kilpailukykynsä, kotimaisten investointiedellytystensä sekä olemassaolonsa turvaamiseksi Fennovoiman osakkaiden on välttämätöntä varmistaa kohtuuhintaisen sähkön saanti. Oman sähköntuotannon lisääminen on siihen ainoa teknistaloudellisesti kestävä ratkaisu.
Kaukolämpömahdollisuus Simossa?
PAP s 146
Ainoa merkittävä tapa vähentää vesistöön johdettavaa lämpökuormaa olisi niin sanottu yhteistuotanto, eli voimalaitos, joka tuottaisi sähkön lisäksi kaukolämpöä tai teollisuushöyryä. Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen toteuttaminen yhdistettynä sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksena olisi teknisesti mahdollista ja riittävän suuren lämmöntarpeen tapauksessa mahdollisesti taloudellisestikin perusteltua.
Fennovoima selvittää kaukolämmön tulevaa tarvetta, tuotantotapoja ja niiden ympäristö- ja ilmastovaikutuksia eri kohteissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Terrori-uhka?
YVA-selostus s 120-121
Ydinvoimalaitos ja käytettävät ydinmateriaalit suojataan lainvastaiselta toiminnalta, kuten ilkivallalta ja sabotaasilta. Terrorismista tai muusta lainvastaisesta toiminnasta muodostuviin uhkiin varaudutaan perusteellisilla ja jatkuvilla turvajärjestelyillä. Ne täydentävät suojaa, jonka laitoksen perusturvallisuussuunnittelun edellyttämä vankka rakenne ja herkkien osien suojaus antavat muutenkin.
Ydinvoimalaitoksella jatkuvasti tai esimerkiksi vuosihuolloissa työskentelevän henkilöstön taustat selvitetään ja työntekijöiden liikkuminen laitosalueella on rajoitettu vain työnteon kannalta välttämättömiin kohteisiin eritasoisten kulkulupien turvin. Ulkoisiin uhkiin varautumisessa varaudutaan myös tilanteeseen, jossa uhkan muodostaa laitoksella vakituisesti tai tilapäisesti työskentelevä, kulkuluvan omaava henkilö tai henkilöryhmä.
Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos vuodessa?
Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos on noin 3,7 millisievertiä vuodessa. Noin puolet tästä annoksesta aiheutuu sisäilman radonista. Lisäksi luonnon taustasäteilystä aiheutuu keskimäärin 30 prosenttia ja säteilyn käytöstä terveydenhuollossa noin 15 prosenttia vuosittain. Vuonna 1986 tapahtuneen Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden seurauksena radioaktiivisia aineita levisi myös Suomeen. Tshernobyl-laskeumasta iheutuva keskimääräinen annos on alle prosentti suomalaisen vuosittain saamasta annoksesta.
Lisää tietoa aiheesta: Säteilyturvakeskuksen internetsivuilta.
Ydinvoimalan vaikutukset Lohen nousuun ja vaellukseen?
YVA s 211
Lohen ja vaellussiian vaellusreitti menee osin Karsikkoniemen editse. Mallitarkastelun mukaan pintaveden merkittävä lämpiäminen rajoittuu kesällä keskimääräisessä tuulitilanteessa purkupaikkavaihtoehdosta riippuen Laitakarin länsipuolelta lähtien Veitsiluodonlahdelle. Sopivilla tuulilla ja sopivissa virtausolosuhteissa joidenkin asteiden lämpiämistä voi tapahtua ajoittain myös Laitakarin eteläpuolella.
Lohi vaeltaa pääasiassa muutaman metrin syvyisessä pintakerroksessa. Yli kahden metrin syvyydessä lämpiäminen jää vähäiseksi kaikissa vaihtoehdoissa.
YVA s 359
Kalastukselle voi aiheutua haittaa pyydysten limoittumisesta ja rysien lohikalojen (siika, taimen, lohi) pyyntitehon heikkenemisestä jäähdytysveden vaikutusalueella. Jäähdytysvesillä ei arvioida olevan vaikutuksia kalojen vaellukseen.
Talvinen sula-alue vaikeuttaa jäältä kalastusta, mutta toisaalta se pidentää avovesikalastuskautta ja houkuttelee alueelle talvisin siikaa ja taimenta.
Minne ydinjäte loppusijoitetaan?
Valtioneuvosto asetti vuonna 1983 tavoitteeksi, että Suomeen tulee valita yksi paikka, johon Suomessa syntyvä käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan. Vuonna 2000 tehdyllä periaatepäätöksellä loppusijoituspaikaksi valittiin Eurajoen Olkiluoto.
Fennovoiman suunnitelmana on käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen kehittäminen ja toteutus yhdessä muiden suomalaisten ydinjätehuoltovelvollisten kanssa. Jätehuoltoyhteistyö lisää toiminnan turvallisuutta ja pienentää loppusijoituksen kokonaiskustannuksia Suomessa. Mikäli yhteistyö ei Fennovoimasta riippumattomista syistä johtuen toteutuisi, valtiovallalla on ydinenergialain perusteella mahdollisuus velvoittaa jätehuoltovelvolliset yhteistyöhön ja näin varmistaa yhteiskunnan kokonaisedun toteutuminen.
Fennovoima on ydinjätehuollon järjestämisen kannalta olennaisesti samassa asemassa kuin muut periaatepäätöksen hakijat. Fennovoiman osalta korkeaktiivisen jätteen loppusijoitus alkaa aikaisintaan vuonna 2050.
Vähä- ja keskiaktiivinen jäte on tarkoitus loppusijoittaa laitosalueelle samalla lailla kuten Suomessa nyt toiminnassa olevissa ydinvoimaloissa.
Periaatepäätöshakemus, s 11: Ydinjätehuollon järjestäminen
Lisää Fennovoimalta kysyttyjä kysymyksiä.
