Simo

Rakentamisvaiheen meluvaikutukset

Päiväajan ohjearvo ylittyy muutamalla kymmenellä nykyisellä lomakiinteistöllä voimalaitoksen ympäristössä.

Rakentamisen aluetaloudelliset vaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset
 

Rakennusvaiheen kunnallisverotulot talousalueille 2,8–4,5 miljoonaa euroa vuodessa, kiinteistöverotuloja sijoituspaikkakunnalle ydinvoimalaitoksen valmistumisasteen mukaan. Työllistävä vaikutus talousalueella 500–800 henkilötyövuotta vuodessa. Hankkeen myötä talousalueen elinkeinoelämä piristyy, yksityisten ja julkisten palveluiden kysyntä kasvaa.

Rakentamisen kuljetusten ja työmatkaliikenteen vaikutukset
 

Rakentamisen aikaisen liikenteen aiheuttamat päästöt lisääntyvät kaikissa vaihtoehdoissa. Liikennemäärät ovat korkeimmillaan rakentamisen neljäntenä tai viidentenä vuotena. Muina rakennusvuosina liikenne ja liikenteen päästöt ovat selvästi vähäisempiä. Rakentamisajan liikenteen päästöillä ei arvioida olevan pitkällä aikavälillä merkittäviä vaikutuksia sijoitusvaihtoehtojen lähialueiden ilmanlaatuun.

Jäähdytysvesirakenteiden rakentamisen vaikutukset
 

Vaikutukset riippuvat lähinnä valittavasta ottorakenteesta. Pohjaoton edellyttämä tunneli louhitaan meren pohjan alle. Rantaotto rakennetaan mantereen tai saaren rantaan. Rantaottoa sekä purkurakenteita rakennettaessa rantaa kaivetaan ja/tai louhitaan ja pohjaa tarvittaessa ruopataan. Ruoppaustyöt aiheuttavat veden tilapäistä ja paikallista samenemista.

Tieyhteyksien rakentamisen vaikutukset
 

Tienparannustöitä noin 5 kilometrin matkalta.

Uutta tietä rakennetaan noin 1 kilometri.

Ei merkittäviä maankäytöllisiä muutoksia alueella.

Rantamaisema muuttuu jonkin verran.

Tilapäistä haittaa ja häiriötä tien käyttäjille ja mahdollisesti tien varren asutukselle.

Laitakarin saareen rakennetaan tieyhteys.

Liikenneyhteydet loma-asunnoille paranevat.

Voimajohtojen rakentamisen vaikutukset
 

Laitokselta valtakunnanverkkoon johtavaa uutta voimajohtoreittiä rakennetaan noin 20 kilometriä.

Rajoitukset maankäyttöön johtoaukealla.

Rakentaminen haittaa linnustoa pesimä- ja muuttoaikoina.

Voimajohtoreitin suhde Karsikkoniemen pohjoisosan muinaisjäännöksiin tulee tarkistaa.

Vaikutukset meriveden lämpötilaan ja jäätilanteeseen
 

Lämpenevän merialueen koko riippuu voimalaitoksen koosta ja jonkin verran valittavasta otto- ja purkuvaihtoehdoista.

Lämpenevä alue on pienempi Karsikkoniemen lounaispuolen avoimelle merialueelle suuntautuvassa purkuvaihtoehdossa.

Suurempi alue saadaan Veitsiluodon lahdelle suuntautuvassa purkuvaihtoehdossa.

Pohjaottovaihtoehdolla lämpenevä alue on pienin, rantaottojen välillä ei ole juuri eroa.

Jäähdytysvedet heikentävät jäitä Karsikkoniemen edustalla.

Vaikutukset veden laatuun ja ekologiaan
 

Jäähdytysveden vaikutusalueella vesikasvillisuuden ja kasviplanktonin tuotanto kasvaa. Avomerelle suuntautuvalla purulla rehevöitymisen arvioidaan olevan vähäistä, eikä sen arvioida aiheuttavan alusveden hapettomuutta tai lisäävän merkittävästi sinileväkukintojen määrää.

Purun suuntautuessa suojaisemmalle ja rehevämmälle Veitsiluodonlahdelle alueen rehevyys todennäköisesti lisääntyisi suhteessa enemmän. Toisaalta Veitsiluodonlahden voidaan katsoa olevan jo nykyisin varsin selvästi ihmistoiminnan muuttama verrattuna Karsikkoniemen eteläpuoliseen merialueeseen.

Vaikutukset kalastoon ja kalatalouteen
 

Kalastukselle voi aiheutua haittaa pyydysten limoittumisesta ja rysien lohikalojen (siika, taimen, lohi) pyyntitehon heikkenemisestä jäähdytysveden vaikutusalueella. Jäähdytysvesillä ei arvioida olevan vaikutuksia kalojen vaellukseen.

Talvinen sula-alue vaikeuttaa jäältä kalastusta, mutta toisaalta se pidentää avovesikalastuskautta ja houkuttelee alueelle talvisin siikaa ja taimenta.

Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin
 

Rakennusaika häiritsee eläimistöä ja osa elinympäristöistä muuttuu pysyvästi.

Karsikkoniemen linnusto on lajistoltaan monipuolista johtuen alueen elinympäristörakenteen vaihtelevuudesta.
Voimakkaimmin muuttuvat alueet sijoittuvat Karsikkoniemen sisäosissa alueille, joilla ei Karsikkojärveä lukuun ottamatta sijaitse linnustollisesti tai muun eläimistön kannalta merkittäviä kohteita, sekä toisaalta Laitakariin ja Korppikarinnokalle, jotka ovat linnustoltaan huomioitavia kohteita. Voimajohdot lisäävät muuttolintujen törmäysriskiä.

Karsikkoniemellä on runsaasti uhanalaisten ja muutoin huomioitavien kasvilajien esiintymiä. Rakentaminen voi vaikuttaa niin, että osa esiintymistä häviää alueelta.
Alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Alueella sijaitsee muutamia luonnonsuoielulain mukaisten luontotyyppien rajauksia. Suojeltujen rantaniittyjen umpeenkasvu voi voimistua Karsikkoniemen länsirannalla.

Lähin Natura-alue sijaitsee noin 3,5 km etäisyydellä Ajoksen niemessä. Jäähdytysvesien lämpövaikutus voi ajoittain ulottua alueelle lievänä. Hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueen suojeluperusteisiin, joten Natura-arviota ei katsota tarpeelliseksi.

Radioaktiivisten päästöjen vaikutukset
 

Fennovoiman ydinvoimalaitos suunnitellaan siten, että sen radioaktiiviset päästöt alittavat niille asetetut raja-arvot. Laitoksen radioaktiiviset päästöt ovat niin pieniä, ettei niillä ole havaittavia vaikutuksia ympäristöön tai ihmisiin.

Vaikutukset maa- ja kallioperään ja pohjavesiin
 

Suurimmat vaikutukset aiheutuvat ydinvoimalaitoksen rakentamisvaiheessa. Rakennusaikana syntyy suuria määriä kaivuu-, louhinta- ja ruoppausmassoja. Työmaalta johdettavat perustusten kuivatusvedet ja sadevedet sisältävät kiintoainetta ja mahdollisia öljy- ja typpiyhdisteitä enemmän kuin normaalisti asvaltoiduilta piha-alueilta johdettavat vedet. Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia hyödyntämiskelpoisiin pohjavesiin.

Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen
 

Valtatien kokonaisliikennemäärä lisääntyy noin 3–6 prosenttia ja raskas liikenne noin 2–4 prosenttia.

Karsikontien liikennemäärät muuttuvat merkittävästi ja liikenneturvallisuus voi heikentyä. Tietä kuitenkin parannetaan ydinvoimalaitoksen liikenteeseen sopivaksi, jolloin turvallisuus ja liikenteen sujuvuus otetaan huomioon.

Meluvaikutukset
 

Ympäristössä ei erityistä melua aiheuttavaa toimintaa.

Ympäristön maastossa ei ole erityisiä melun leiviämistä edistäviä tai haittaavia piirteitä.

Yöajan ohjearvo ylittyy voimalaitoksen ympäristössä enintään 10 nykyisellä lomakiinteistöllä.

Etelärannan loma-asutus tulee todennäköisesti poistumaan hankkeen toteutumisen myötä.

Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
 

Voimalaitos muuttaa maisemaa merkittävästi.

Voimalaitos sijoittuu näkyvälle paikalle ulkosaaristo-avomerivyöhykkeeseen rajautuvalle niemelle.

Valtakunnallisesti merkittävän Karsikon kalastajakylän asema maisemassa muuttuu.

Voimalaitos sijoittuu Kemin alueen teollisen vyöhykkeen jatkoksi. Seudun rannikkovyöhykkeen maisema on muutostilassa (teollisen toiminnan vyöhykkeet, laajat tuulivoimavaraukset, satamien liikenne).

Voimajohto muuttaa maisemaa, mutta vaikutukset jäävät pääosin paikallisiksi (johtoreitin alue).

Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen
 

Voimalaitoksen normaalikäytöstä ei aiheudu säteilystä johtuvia havaittavia vaikutuksia lähiympäristön ihmisten terveyteen, elinoloihin tai virkistykseen. Ydinvoimalaitoksen laitosalueella liikkuminen ja virkistystoiminta on kielletty. Lämpimästä jäähdytysvedestä johtuva sulan ja heikenneen jään alue rajoittaa talvella jäällä tapahtuvaa toimintaa, kuten kalastusta ja ulkoilua. Toisaalta avovesikalastuskausi pitenee.

Sijaintipaikkojen lähiseudun asukkaiden ja toimijoiden näkemykset ydinvoimalaitoshankkeesta vaihtelevat suuresti ja alueille on syntynyt hanketta vastustavia ja kannattavia ryhmittymiä. Usein vastuksen syynä ovat ydinvoimalaitokseen liittyvät riskikäsitykset ja pelot sekä vakaumus ydinvoiman eettisestä kyseenalaisuudesta. Hankkeen kannattajat korostavat sen positiivisia taloudellisia vaikutuksia ja ympäristöystävällisyyttä.

Vaikutukset aluetalouteen
 

Käyttövaiheen kiinteistöverotulot sijoituspaikkakunnalle 3,8–5,0 miljoonaa euroa vuodessa ja kunnallisverotulot talousalueelle 1,9–2,4 miljoonaa euroa vuodessa. Työllistävät vaikutus talousalueella 340–425 henkilötyövuotta vuodessa. Verotulot kasvavat uusien asukkaiden, piristyneen elinkeinotoiminnan ja lisääntyneen rakentamisen seurauksena. Väestöpohja ja asuntokanta kasvavat. Yksityisten ja julkisten palveluiden kysyntä kasvaa. Ennustettavia, oleellisia eroja paikkakunnittain ei ole.

Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen
 

Etelärannan loma-asutus poistuu.

Tieyhteytenä voidaan käyttää nykyistä Karsikontietä. Uusia tieyhteyksiä voidaan tarvita nykyistä maankäyttöä ja mahdollisia pelastusreittejä varten, niillä ei maankäytöllisiä vaikutuksia.

Rajoittaa laadituissa kaavoissa osoitettujen uusien asuinalueiden toteuttamista.

Kemi-Tornio seudun merkitys vahvana teollisuuspaikkakuntana vahvistuu – voi lisätä maankäytön kehittämisen edellytyksiä.

Voimalaitosjätteen loppusijoituksen vaikutukset
 

Ydinvoimalaitokselle rakennetaan voimalaitosjätteiden käsittelyä ja loppusijoitusta varten riittävät tilat. Huolellisen suunnittelun ja toteutuksen avulla voimalaitosjätteen käsittelystä ja loppusijoituksesta ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Tiloihin suunnitellaan järjestelmät, joiden avulla jätteiden turvallinen käsittely ja siirtäminen sekä radioaktiivisten aineiden määrän ja laadun seuranta onnistuu. Kun loppusijoitustilojen käyttö päättyy, yhteydet niihin suljetaan, eikä niitä tarvitse enää valvoa tämän jälkeen. Jätteiden radioaktiiviset aineet muuttuvat aikaa myöten ympäristölle vaarattomiksi.

Ydinpolttoaineen hankintaketjun vaikutukset
 

Ydinpolttoaineen hankintaketjun vaikutukset eivät kohdistu Suomen alueelle, koska Fennovoima hankkii uraaninsa maailmanmarkkinoilta. Näitä vaikutuksia arvioidaan ja säädellään kussakin maassa sen oman lainsäädännön mukaisesti.

Uraanikaivostoiminnan ympäristövaikutukset liittyvät uraanimalmin säteilyyn, malmista vapautuvan radonkaasun säteilyvaikutuksiin, kaivosjätteisiin, pölyämiseen ja jätevesiin. Konversio- väkevöinti- ja polttoainenippujen tuotantovaiheiden mahdolliset ympäristövaikutukset liittyvät vaarallisten kemikaalien käsittelyyn sekä vähäisemmässä määrin radioaktiivisten aineiden käsittelyyn. Tuotantoketjun eri vaiheiden ympäristövaikutuksia, kaivoksilta lähtien, hallitaan lainsäädännön velvoitteiden lisäksi enenevässä määrin myös kansainvälisten standardien ja ulkopuolisten tahojen suorittamien auditointien avulla.

Ydinpolttoaineen tuotantoketjussa kuljetettavat välituotteet ovat korkeintaan heikosti radioaktiivisia. Radioaktiivisten materiaalien kuljetukset tapahtuvat kansallisten ja kansainvälisten radioaktiivisten materiaalien kuljetuksia ja varastointia koskevien säännösten puitteissa. Myös kemikaaliturvallisuudesta huolehditaan asianmukaisin toimenpitein.

Käytetyn ydinpolttoaineen huollon vaikutukset
 

Huolellisen suunnittelun ja toteutuksen avulla käytetyn ydinpolttoaineen käsittelystä ja välivarastoinnista ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Tiloihin suunnitellaan järjestelmät, joiden avulla polttoaineen turvallinen käsittely ja siirtäminen sekä radioaktiivisten aineiden määrän ja laadun seuranta onnistuu. Kymmeniä vuosia kestävän välivarastoinnin aikana käytetyn polttoaineen tilaa seurataan säännöllisesti.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen vaikutukset
 

Käytettyä ydinpolttoainetta ei loppusijoiteta laitospaikkakunnalle vaan se kuljetetaan meritse tai maitse loppusijoituslaitokseen Suomessa. Loppusijoituksen ympäristövaikutukset käsitellään omassa erillisessä YVA-menettelyssä.

WPD Finland Oy:n tuulipuistohanke
Tuulipuiston tarvitsemat voimajohdot sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan samaan johtokäytävään ydinvoimalaitoksen johtojen kanssa.

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoiston aiheuttamat merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät laitoksen valvotun alueen purkamistoimenpiteiden aikana syntyvien radioaktiivisten purkujätteiden käsittelystä ja siirroista. Näistä radioaktiivisimmat käsitellään ja loppusijoitetaan kuten voimalaitosjäte. Mahdollisimman monet purettavista kontaminoituneista laitososista ja välineistä puhdistetaan sille tasolle, että ne voidaan vapauttaa säteilyviranomaisen valvonnasta ja joko kierrättää tai viedä yleiselle kaatopaikalle. Laitoksen järjestelmät suljetaan niin, että radioaktiiviset aineet eivät pääse leviämään ympäristöön. Suurin osa ydinvoimalaitoksen purkamistoimenpiteiden aikana syntyvistä jätteistä on kuitenkin ei-radioaktiivisia ja voidaan käsitellä kuten tavanomaiset jätteet. Laitoksen ei-radioaktiivisten rakenteiden ja järjestelmien purkamisesta, käsittelystä ja kuljetuksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia laitosalueen ja teiden läheisyydessä ovat pöly-, melu- ja tärinävaikutukset. Lisäksi laitokselle johtavilla tieosuuksilla, joissa muuta liikennettä ei ole paljon, lisääntyvän liikenteen päästöt vaikuttavat ilmanlaatuun.

Käytöstäpoistaminen voidaan tehdä siten, että voimalaitosalue vapautuu muuhun käyttöön. On myös mahdollista jättää osa rakennuksista alueelle ja hyödyntää niitä muuhun tarkoitukseen tai jatkaa alueella energiantuotantoa tai muuta teollista toimintaa.
 

Vakavan ydinonnettomuuden todennäköisyys on äärimmäisen pieni. Tällaisesta onnettomuudesta aiheutuvan radioaktiivisen päästön vaikutukset ympäristössä riippuvat voimakkaasti säätilanteesta. Ravintotuotteiden saastumiseen vaikuttaa myös vuodenaika. Vakavan onnettomuuden (INES 6) seurauksena maatalous- ja luonnontuotteiden käyttöä ei todennäköisesti jouduta rajoittamaan. Epäedullisissa säätilanteissa lyhytaikaiset maataloustuotteiden käytön rajoitukset voivat kohdistua alueille, jotka sijaitsevat enintään 1000 kilometrin etäisyydellä laitoksesta, mikäli kotieläimiin ja ravinnontuotantoon kohdistuvia suojelutoimenpiteitä ei tehdä. Epäsuotuisan sään vallitessa voidaan onnettomuuden seurauksena joutua antamaan myös erilaisia luonnontuotteita koskevia käyttörajoituksia niillä alueilla, joille suurin laskeuma osuu. Esimerkiksi joidenkin sienten ravintokäyttöä voidaan joutua rajoittamaan pitkäaikaisesti enintään 200–300 kilometrin etäisyydellä sijaitsevilla alueilla.

Vakavan onnettomuuden uhatessa, väestö evakuoidaan varotoimenpiteenä noin 5 kilometrin etäisyydelle laitoksesta ulottuvan suojavyöhykkeen sisällä. Epäedullisissa sääolosuhteissa sisälle suojautuminen voi olla tarpeen enintään 10 kilometrin etäisyydellä. Myös joditablettien nauttiminen viranomaisten ohjeiden mukaisesti voi olla tarpeen. Vakavalla onnettomuudella ei ole suoria terveysvaikutuksia.

INES-luokkaan 4 kuuluvan vaikutuksiltaan vähäisemmän onnettomuuden tapahtuessa ydinvoimalaitoksen ympäristössä ei jouduta tekemän väestönsuojelutoimenpiteitä.

Onnettomuudet kemikaalien varastoinnissa tai käsittelyssä ovat epätodennäköisiä ja seurauksiltaan vähäisiä.