Ydinvoimalan aluetaloudelliset vaikutukset

Mitkä ovat kunnan ja kuntalaisten hyödyt ydinvoimalan sijoittumisesta kuntaan?

Fennovoiman ydinvoimalahanke tarjoaa paikkakunnalle uusia työpaikkoja ja lisää kunnan verotuloja. Suorien työpaikkojen lisäksi tulevat mittavat välilliset vaikutukset.

Minkä alojen työpaikkoja voimala tuo?

Ydinvoimalan rakentamisessa tarvitaan monen eri alan osaajia kaikilta eri koulutustasoilta.

Alkuvaiheessa täytyy rakentaa teitä, satama, laitureita, asuntoja yms. Rakennustöiden lisäksi kysyntää on muun muassa kiinteistö-, ravintola-, majoitus- ja kuljetuspalveluiden, vartioinnin sekä hallinnon henkilöstölle. Itse ydinvoimalarakennusta tekemään tarvitaan edellisten lisäksi monenlaista erityisosaamista.

Voimalan käyttövaiheessa henkilöstöä tarvitaan neljään päätehtävään: voimalan käyttöön, kunnossapitoon, tekniseen suunnitteluun sekä hallintoon.

Työntekijöiden osaamista tuetaan Fennovoiman järjestämällä koulutuksella. Valvomohenkilökuntaa koulutetaan kaikkein pisimpään, usean vuoden ajan mm. valvomosimulaattorilla ja erilaisilla kursseilla.

Saavatko paikalliset töitä?

Kyllä. Esimerkiksi alkuvaiheen valmistelevat työt sopivat loistavasti alueen hyvin tunteville paikallisille urakoitsijoille. Ylipäänsä suurin osa urakoista sopii hyvin suomalaisille yrittäjille.

Kuinka paljon työpaikkoja Fennovoiman voimala kaikkiaan tuo?

Rakennusvaiheessa hanke työllistää Suomessa tuhansia ihmisiä: työntekijöitä on enimmillään noin 3 000–4 000 henkilöä. Monet työntekijät asuvat paikkakunnalla ja käyttävät erilaisia palveluja.

Käyttövaiheessa pysyviä työpaikkoja on 400–450.

Näiden lukujen päälle tulevat vielä välilliset vaikutukset.

Kasvavatko verotulot?

Verotuotot kasvavat merkittävästi työntekijöiden tuloverojen lisäksi Fennovoiman kunnalle maksaman kiinteistöveron kautta. Kiinteistöveroa maksetaan niin keskeneräisestä kuin valmiistakin rakennuksesta. Käyttövaiheessa kiinteistövero on arviolta 3,5-5 miljoonaa euroa vuodessa.

Mitä muita vaikutuksia hankkeella on?

Kunta voi käyttää lisääntyneitä verotulojaan palveluiden laadun ja määrän lisäämiseen. Samalla parantunut palvelutaso houkuttelee kuntaan uusia asukkaita.

Seutukunnan on toisaalta valmistauduttava kehittämään ja investoimaan muun muassa palveluiden tuotantoon. Uusiin kiinteistöihin on rakennettava kunnallistekniikkaa. Kunnan asukasluvun kasvaessa on tuotettava palveluita ja investoitava esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin ja vapaa-ajan palveluihin.

Rakennusvaiheessa on kysyntää rakennus- ja metallialalle sekä erilaisten palveluiden tuotantoon. Työmaa synnyttää välitöntä kysyntää esimerkiksi siivous-, ruokahuolto-, vartiointi- ja kuljetuspalveluille sekä välillistä kysyntää kauppa-, majoitus- ja ravitsemuspalveluille.

Rakennusvaiheen aikana lisääntyy myös julkisten palveluiden sekä vapaa-ajan palveluiden kysyntä. Käyttövaiheessa uusien vakituisten työntekijöiden muutto alueelle perheineen lisää kysyntää julkisten palveluiden tuotantoon. Lisääntynyt väestömäärä ja ostovoima vilkastuttavat talousalueen elinkeinoelämää.

Työmaan työntekijöille annettavan tulokoulutuksen yhteydessä annetaan opastusta paikallisista oloista, kulttuurista ja toimintatavoista.

Paljonko valmisteluvaihe (kaavoitus, infrastruktuuriin liittyvät työt) tulee maksamaan kunnalle? Onko tähän budjetoitu jotain?

Lakisääteisestä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) ja kaavoituksesta ei koidu kunnalle ylimääräisiä menoja. Lisäksi Fennovoima kantaa paikkakunnalla osansa teknisistä valmistelukustannuksista liittyen esimerkiksi tiestöön sekä vesi- ja jätehuoltoon.

Onko Eurajoen talous kunnossa Olkiluodon ydinvoimalan ansiosta?

Kuntataloudella on Eurajoella hyvä pohja. Eurajoen taloudellinen liikkumavara on moniin naapurikuntiin verrattuna hyvällä tasolla. Kaikki kyläkoulut toimivat, vanhustenhuolto on nykyaikaista, liikunta- ja kulttuuripaikat ovat kunnossa ja veroprosentti on kohtuullinen.