Kurkistus VVER-voimalaitoksen sisälle

Pyhäjoen Saaren koululla järjestetty maaliskuun teemailta tarjosi kurkistuksen ydinvoimalaitoksen seinien sisälle. Fennovoiman ydintekniikka-asiantuntija Minttu Hietamäki kertoi yleisölle Hanhikiven niemelle nousevan VVER-voimalaitoksen erityispiirteistä ja rakennuksista.

Fennovoiman valitsema AES-2000-laitostyyppi on sähköteholtaan 1200 megawatin painevesireaktori ja lukeutuu Rosatomin kehittämiin VVER-voimalaitoksiin.

Hietamäen mukaan VVER-laitoksista on hyviä kokemuksia myös Suomessa. Loviisan kaksi VVER-reaktoria ovat olleet käytössä jo 1970–1980-luvun vaihteesta lähtien.

Kaikkiaan VVER on maailmalla yleinen laitostyyppi. Käytössä olevia VVER-yksiköitä on tällä hetkellä yhteensä 56, mikä on 13 prosenttia kaikista käytössä olevista voimalaitoksista.

Lisäksi eri puolilla maailmaa on tällä hetkellä rakenteilla 15 VVER-yksikköä.

Tehokas ja turvallinen

Ensimmäiset VVER-yksiköt rakennettiin jo 1960- ja 1970-luvuilla. VVER-laitosmallia on kehitetty vuosien ajan pitkäjänteisesti ja huolellisesti.

Sähköntuotannon perusidea on edelleen sama, mutta nykyaikainen laitos on vanhoja VVER-yksiköitä tehokkaampi ja niiden turvallisuusjärjestelmät ovat entistä kehittyneempiä, Hietamäki korosti.

Uudessa voimalaitostyypissä on esimerkiksi passiiviset turvallisuusjärjestelmät, joita voidaan käyttää ilman sähköä.

Hanhikiven niemelle rakennettava laitos suunnitellaan ja rakennetaan niin, että se vastaa kaikilta osin suomalaisia turvallisuusvaatimuksia. Laitoksen toiminta on turvattava kaikissa kuviteltavissa olevissa poikkeustilanteissa – oli kyse teknisestä viasta, ihmisen tekemästä inhimillisestä virheestä tai luonnonilmiöiden aiheuttamista ongelmista.

Turvallisuus on aina etusijalla. Fennovoima ei hyväksy Hanhikivi 1 -hankkeessa mitään, mikä on ristiriidassa turvallisuusperiaatteen kanssa, Hietamäki painotti.

Koulutusta simulaattorissa

Hietamäki kävi esityksessään läpi VVER-laitoksen osia rakennus rakennukselta. Voimalaitoksessa on yhteensä noin 80 rakennusta tai rakennetta.

Vajaat 20 rakennusta sijoittuu reaktorisaarekkeeseen ja reilut kymmenen turbiinisaarekkeeseen.

Yksittäisistä rakennuksista keskeisiä ovat reaktorirakennus ja turbiinirakennus. Voimalaitoksen muut rakennukset tukevat niitä kaikissa tarvittavissa toiminnoissa.

Reaktorirakennuksessa tuotetaan polttoaineessa tapahtuvilla ydinreaktioilla lämpöä, jonka avulla kiehutetaan vettä. Turbiinirakennuksessa vesihöyrystä tuotetaan sähköä, Hietamäki kuvaili ja jatkoi:

Voimalaitoksen käyttövaiheessa työntekijöitä tulee liikkumaan ajoittain kaikissa voimalaitoksen rakennuksissa. Valvomo on jatkuvasti miehitetty.

Valvomorakennuksessa työskentelevät voimalan ohjaajat eli operaattorit, joiden koulutus on oma, mielenkiintoinen lukunsa.

Hanhikiven niemelle tulee simulaattori eli täydellinen kopio voimalaitoksen valvomosta. Simulaattorissa voidaan harjoitella erilaisia käyttötilanteita. Operaattorien koulutus alkaa jo vuosia ennen voimalaitoksen sähköntuotannon käynnistymistä, Hietamäki taustoitti.

Valvomossa työskentelee jatkuvasti kolme henkilöä: vuoropäällikkö, reaktoriohjaaja ja turbiiniohjaaja.

Lisäksi on henkilöitä, jotka tekevät haalarit päällä esimerkiksi tarkastuksia voimalaitoksen prosessitiloissa.

Hanhikiven niemelle nouseva voimalaitos työllistää käyttövaiheessa 450–500 henkeä.

Reaktorirakennus myös suojaa

Hietamäen esityksestä kävi ilmi, kuinka merkittävä rooli ydinturvallisuudella on laitoksen suunnittelussa ja toiminnassa. Esimerkiksi reaktorirakennus toimii myös suojarakennuksena, joka koostuu sisemmästä ja ulommasta rakenteesta.

Sisempi rakenne estää onnettomuustilanteessa kaasujen leviämisen reaktorirakennuksesta. Ulompi rakenne torjuu puolestaan ulkopuolelta tulevia uhkia.

Ulkokuoren pitää kestää jopa matkustajalentokoneen törmäys, Hietamäki sanoi.

Hietamäen esitykseen voi tutustua tarkemmin täällä.