Testien johtoryhmä suositteli raportissaan muun muassa, että arviointia varten tehdään yhteinen ohjeisto. Raportin mukaan kymmenen vuoden välein tehtävissä arvioissa pitäisi käsitellä myös laitosten turvallisuuteen vaikuttavia ulkoisia uhkia. Raportissa mainitaan, että laitoksia, valmiustoimintaa ja pelastuspalvelua suunnitellessa myös äärimmäiset luonnonilmiöt olisi otettava huomioon.

Yle kertoo, että Säteilyturvakeskuksen pääjohtajan Tero Varjorannan mukaan suomalaisten ydinvoimaloiden pahimpia riskejä ovat erilaiset sääilmiöt. Yle kirjoittaa Varjorannan kertovan, että myrskyt ja tulvat on huomioitu Suomessa niin, etteivät ydinvoimalat voi tulvittua historiallisenkaan tiedon perusteella.

>> Lue lisää STUKin sivuilta

>> Lue Ylen alkuperäinen uutinen

Liki kolmasosa alan työntekijöistä on siirtymässä eläkkeelle samaan aikaan kun työvoimatarve kasvaa uusien ydinvoimaloiden rakentamisen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen etenemisen vuoksi.

Raportissa kerrotaan, että alalla työskentelee nyt noin 3300 ihmistä ja jatkossa tarve olisi noin 4500 henkilöä. Työryhmän raportin mukaan alan koulutukseen tarvitaan lähivuosina lisää yliopisto-opettajia pää-, sivuaine- ja täydennyskoulutukseen. Lisäksi kansainvälinen koulutusyhteistyö on välttämätöntä, työryhmä kertoo. Työryhmä sanoo, että alan kansallisen osaamispohjan on oltava vahva, jotta turvataan ydinenergian turvallinen ja luotettava käyttö.

Ydinenergia-alan osaamistyöryhmän asetti työ- ja elinkeinoministeriö TEM.

>> Lue TEMin tiedote asiasta.

Alan teollisuus otti luvat vastaan tyytyväisenä. Alan arvion mukaan voimalat nousisivat halvan maakaasun vuoksi aikaisintaan vuonna 2020.

Southern aikoo rakennuttaa kaksi 1100 MW:n Westinghouse AP 1000 -reaktoria Georgian Vogtleen. Paikassa on tällä hetkellä kaksi reaktoria. Uusien reaktorien hinnaksi arvioidaan yhteensä noin 11 miljardia euroa.

>> Lue Helsingin Sanomien alkuperäinen artikkeli.

Myös Fennovoima on mukana. Katso viestintäjohtaja Maira Kettusen haastattelusta katsaus Fennovoiman ajankohtaiseen tilanteeseen.

Peltomäen vetämä projekti kannustaa alueen yrittäjiä verkostoitumaan. Seutukunnan hankkeet auttavat esimerkiksi yrittäjiä palkkaamaan asiantuntijan yrityskäynnille tai hakemaan apua käännös- tai lakiasioihin.

Peltomäki sanoo Pyhäjokiseudussa, että yrittäjien kannattaa nyt päättää halustaan lähteä mukaan ydinvoimalahankkeeseen. Peltomäen mukaan yritysten pitää alkaa valmistautua muun muassa työskentelemällä viranomaisten ja pääurakoitsijan vaatimusten eteen.

Projektivetäjä muistuttaa, että kansainvälisten projektien kieli on englanti, joten kannattaa pitää huolta, että omat internetsivut on myös englanniksi. Peltomäen mukaan samalla on mahdollisuus panostaa muutenkin yrityksen tulevaisuuteen, sillä Pohjois-Suomen ja Barentsin alueelle suunnitellaan muitakin kansainvälisiä suurhankkeita.

Lue alkuperäinen artikkeli Pyhäjokiseudun nettisivuilta.

>> Lue, miten Fennovoiman ydinvoimala rakennetaan.

Nyt on valmistautumisen aika

Noin neljän vuoden ajan tehtyjen monipuolisten selvitysten päätteeksi Fennovoima päätti lokakuussa rakentaa ydinvoimalansa Pyhäjoelle.

Hankkeen alussa Fennovoimalla oli laitospaikaksi liki 40 vaihtoehtoa, joita karsittiin tutkimusten perusteella. Lopullinen valinta tehtiin turvallisuutta, ympäristöasioita, tekniikkaa, maankäyttöä ja rakentamiskustannuksia koskevien tutkimusten perusteella. Selvitimme myös seutukunnan valmiutta vastaanottaa ydinvoimalan kaltainen jättihanke.

Paikan valinta oli ydinvoimalahankkeellemme iso askel eteenpäin. Voimme nyt keskittää selvitystyömme ja voimamme yhteen paikkaan ja valmistautua töiden aloittamiseen. Tällä hetkellä teemme laitospaikalla tarkentavia selvityksiä.

Seuraava tärkeä askel on laitostoimittajan valinta vuonna 2012 tai 2013. Alueen infrastruktuurityöt teemme ja suunnittelemme valitun laitostoimittajan lähtötietojen perusteella.

Ensimmäiset työt Pyhäjoen Hanhikiven niemellä alkavat aikaisintaan loppuvuodesta 2012. Aluksi sijoituspaikkaa valmistellaan puita kaatamalla ja rakentamalla uusi tulotie sekä tuomalla alueelle sähköt ja kunnallistekniikka. Ennen kuin itse ydinvoimalaa aletaan rakentaa arviolta vuonna 2015, töitä tulee esimerkiksi louhinnoista ja maanrakennuksesta sekä oman satamaväylän tekemisestä. Työllistäjänä merkittävä tekijä ovat välilliset vaikutukset eli esimerkiksi alihankinnat, palvelut ja kuljetusala.

Olemme tehneet Pyhäjoen kunnan ja ympäröivän seudun kanssa tiivistä ja hyvää yhteistyötä aivan hankkeen alusta, vuodesta 2007 saakka. Yhteistyö jatkuu nyt yhä tiiviimpänä, kun muun muassa autamme yhdessä aluetta ja yrittäjiä valmistautumaan ydinvoimalahankkeeseen.

Juuri nyt on nimenomaan valmistautumisen aika. Valmistautumisessa kaksi asiaa voi nostaa ylitse muiden: Laatuasiat on syytä pistää kuntoon, sillä ne ovat ydinvoimalatyömaalla erittäin tärkeitä. Toiminnan tulee perustua tilaajien hyväksymään laatujärjestelmään, mutta sertifioitu laatujärjestelmä ei ole välttämättömyys. Toiseksi kannattaa pitää huolta kyvystä kilpailla urakoista kansainvälisten yritysten kanssa. Verkostoituminen on tärkeää, ja pienten yritysten voi olla hyvä ryhtyä yhteistyöhön keskenään.

Kannattaa myös tutustua Säteilyturvakeskuksen eli STUKin YVL-ohjeisiin vaikka heidän nettisivuillaan.

Joku on sanonut, että ydinvoimalatyömaalla kuluu enemmän paperia kuin betonia, eikä tässä aivan väärässä ollakaan. Ydinvoimalatyömaalla on paljon aivan tavallista rakennusosaamista, mutta eron moniin projekteihin tuo erittäin tarkka ennakkosuunnittelu sekä työvaiheiden ja lopputuloksen dokumentointi. Dokumentoinnilla taataan vaatimukset täyttävä lopputulos ja turvallisuus, joka on ydinvoimalaa rakennettaessa aina pääasia.

Timo Kallio
tekniikka- ja rakentamisjohtaja

>> Lue koko Raaseli-lehden uusi numero.

Asiaa käsiteltiin kauppakamarin syyskokouksessa, jossa todettiin että monihaarainen, Pohjois-Suomen tähän asti suurin investointi vaikuttaa useaan toimialaan mistä syystä on tarpeen koordinoida myös yritysten näkemyksiä ja mahdollisuuksia.

Ydinvoimavaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Raimo Seikkala. Hän on jo usean vuoden ajan toiminut Raahen kauppakamariosastossa yritysten valmistautumiseksi ydinvoimalahankkeeseen.

Oulun kauppakamarin alueeseen kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien yrityksiä ja kuntia.

>> Lue Oulu-lehden alkuperäinen uutinen.
>> Tutustu paremmin Fennovoiman hankkeeseen.

Eurajoen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Sallila kertoi pyhäjokisille yrittäjille, mitä ydinvoimalan työmaalle haluavien yritysten kannattaa tehdä. Sallila korostaa yhteistyön merkitystä, sillä muutaman ihmisen yrityksellä on vaikea päästä mukaan hankkeisiin. Sallila kertoo Raahen Seudussa, että Eurajoella on syntynyt erilaisia hyvin toimineita yhteistyörenkaita.

Sallila kehottaa yrittäjiä myös huolehtimaan, että laatujärjestelmät ovat kunnossa, sillä ne ovat hänen mukaansa ehdottoman tärkeitä ydinvoimalatyömaalle pyrkivälle.

Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Sallila näkee Pyhäjoen ja Eurajoen alueilla paljon yhteneväisyyksiä, sillä Eurajoellakin on isommat naapurit, jotka ovat myös hyötyneet ydinvoimalasta.

Eurajoella töitä on tullut eniten rakennus-, kaupan, majoituksen ja maansiirtoalan yrityksille. Lisäksi töitä ovat saaneet vesi- ja viemäröintialan, nostinlaitteiden, vartiointi- ja turvallisuusalan, elintarvike- ja rautakaupan yritykset sekä kuljetusala. Lisäksi paikalliset yrittäjät ovat olleet rakentamassa asuntokyliä.

Olkiluodossa on ydinvoimalan rakentamisen aikana työskennellyt Raahen Seudun mukaan tuhansia ihmisiä, joista Eurajoella on asunut noin tuhat. Sallilan mukaan työntekijät aiheuttivat haittoja aiempien ydinvoimalatyömaiden aikana, mutta nykyisin ulkomaalaisten työntekijöiden aiheuttamat ongelmat ovat hyvin vähäisiä.

Eurajoen kunnantalouteen Olkiluoto 3:n rakentaminen vaikuttaa tuntuvasti. Ylijäämää kunnan tuloksessa on ollut viime vuosina yhteensä yli 30 miljoonaa euroa. Jarmo Sallila kertoo kunnan panneen kuntoon kouluja ja vanhainkotia, seuraavaksi listalla on kirjasto.
 

>> Lue alkuperäinen uutinen Raahen Seudun sivuilta.

Plit siirtyy TEMiin Fortum Oyj:n Expert Solutions -liiketoimintayksikön johtajan paikalta.

Plit aloittaa tehtävässä ensi vuoden alussa.

>> Lue ministeriön tiedote nimityksestä.

Fennovoiman tekniikka- ja rakentamisjohtaja Timo Kallio muistuttaa lehdessä, että kotimaisuus on hyvä asia, mutta ettei se vielä yksin takaa töitä. Kallion mukaan tarvitaan tietotaitoa ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Fennovoimassa on tehty jo töitä sen eteen, että Suomen teollisuus ja paikalliset yritykset olisivat mahdollisimman valmiita ydinvoimalaprojektiin. Sama pyrkimys on yritysmaailmalla, viranomaisilla ja seutukunnilla.

Kallio kertoo lehdessä, että yrittäjille on korostettu hankkeen kansainvälisyyttä ja aikataulua. Hän sanoo, että liki kaikki työmaan työt sopivat suomalaisille, mutta on oltava valmius kilpailla töistä ja tuoda itsensä esiin. Urakoita tilaavat Fennovoima ja ulkomaiset yritykset. Kallion mukaan ison urakan alla on paljon aliurakoita, ja pienten yritysten voi hänen mukaansa järkevää liittoutua.

Fennovoima valitsee laitostoimittajakseen Arevan tai Toshiban vuonna 2012 tai 2013.

>> Fennovoiman hankkeen aikataulu.