Fennovoiman tekniikka- ja rakentamisjohtajan Timo Kallion kolumni Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista kertovassa Raaseli-lehdessä.

Nyt on valmistautumisen aika

Noin neljän vuoden ajan tehtyjen monipuolisten selvitysten päätteeksi Fennovoima päätti lokakuussa rakentaa ydinvoimalansa Pyhäjoelle.

Hankkeen alussa Fennovoimalla oli laitospaikaksi liki 40 vaihtoehtoa, joita karsittiin tutkimusten perusteella. Lopullinen valinta tehtiin turvallisuutta, ympäristöasioita, tekniikkaa, maankäyttöä ja rakentamiskustannuksia koskevien tutkimusten perusteella. Selvitimme myös seutukunnan valmiutta vastaanottaa ydinvoimalan kaltainen jättihanke.

Paikan valinta oli ydinvoimalahankkeellemme iso askel eteenpäin. Voimme nyt keskittää selvitystyömme ja voimamme yhteen paikkaan ja valmistautua töiden aloittamiseen. Tällä hetkellä teemme laitospaikalla tarkentavia selvityksiä.

Seuraava tärkeä askel on laitostoimittajan valinta vuonna 2012 tai 2013. Alueen infrastruktuurityöt teemme ja suunnittelemme valitun laitostoimittajan lähtötietojen perusteella.

Ensimmäiset työt Pyhäjoen Hanhikiven niemellä alkavat aikaisintaan loppuvuodesta 2012. Aluksi sijoituspaikkaa valmistellaan puita kaatamalla ja rakentamalla uusi tulotie sekä tuomalla alueelle sähköt ja kunnallistekniikka. Ennen kuin itse ydinvoimalaa aletaan rakentaa arviolta vuonna 2015, töitä tulee esimerkiksi louhinnoista ja maanrakennuksesta sekä oman satamaväylän tekemisestä. Työllistäjänä merkittävä tekijä ovat välilliset vaikutukset eli esimerkiksi alihankinnat, palvelut ja kuljetusala.

Olemme tehneet Pyhäjoen kunnan ja ympäröivän seudun kanssa tiivistä ja hyvää yhteistyötä aivan hankkeen alusta, vuodesta 2007 saakka. Yhteistyö jatkuu nyt yhä tiiviimpänä, kun muun muassa autamme yhdessä aluetta ja yrittäjiä valmistautumaan ydinvoimalahankkeeseen.

Juuri nyt on nimenomaan valmistautumisen aika. Valmistautumisessa kaksi asiaa voi nostaa ylitse muiden: Laatuasiat on syytä pistää kuntoon, sillä ne ovat ydinvoimalatyömaalla erittäin tärkeitä. Toiminnan tulee perustua tilaajien hyväksymään laatujärjestelmään, mutta sertifioitu laatujärjestelmä ei ole välttämättömyys. Toiseksi kannattaa pitää huolta kyvystä kilpailla urakoista kansainvälisten yritysten kanssa. Verkostoituminen on tärkeää, ja pienten yritysten voi olla hyvä ryhtyä yhteistyöhön keskenään.

Kannattaa myös tutustua Säteilyturvakeskuksen eli STUKin YVL-ohjeisiin vaikka heidän nettisivuillaan.

Joku on sanonut, että ydinvoimalatyömaalla kuluu enemmän paperia kuin betonia, eikä tässä aivan väärässä ollakaan. Ydinvoimalatyömaalla on paljon aivan tavallista rakennusosaamista, mutta eron moniin projekteihin tuo erittäin tarkka ennakkosuunnittelu sekä työvaiheiden ja lopputuloksen dokumentointi. Dokumentoinnilla taataan vaatimukset täyttävä lopputulos ja turvallisuus, joka on ydinvoimalaa rakennettaessa aina pääasia.

Timo Kallio
tekniikka- ja rakentamisjohtaja

>> Lue koko Raaseli-lehden uusi numero.