Lue Luukan teksti Energiateollisuuden Ydinreaktioita-blogista.

Euroopan komissio julkaisi viime marraskuussa esityksensä uudesta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta. Horisontti 2020 -ohjelmalla komissio haluaa tehostaa eurooppalaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa reilun 80 miljardin euron suuruisella budjetilla. Muun muassa ydinfissiotutkimukseen sijoitetaan jatkossa neljännes enemmän EU-rahaa. EU-parlamentti ja neuvosto pyrkivät parhaillaan löytämään yhteisen sävelen ohjelman sisällöstä. Polttava kysymys kuuluu: kuinka kehittää tutkimusinfrastruktuuria niin, että se palvelee myös laajempia EU:n teollisuuspoliittisia intressejä?

Ydinenergiatutkimukseen panostaminen on välttämätöntä. Euroopassa on paljon teknologista osaamista tällä sektorilla. Ydinenergian sovelluksilla on valtava merkitys muille aloille aina lääketeollisuudesta ympäristöteknologioihin – esimerkiksi juomaveden tuottamiseen suolaisesta vedestä. Lisäksi tutkimushankkeiden kautta koulutetaan uusia säteilyasiantuntijoita useille teollisuus- ja tutkimussektoreille.

2011 oli merkkipaalu EU:n ydinenergiapolitiikassa. Vuosi Fukushiman onnettomuuden jälkeen ydinvoima, sen lisärakentaminen ja turvallisuus ovat edelleen pinnalla niin meillä kuin muuallakin maailmalla. Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua ydinvoiman yleisen hyväksyttävyyden ja turvallisuuden tiimoilta. Alan tutkimustoiminta parantaa aina ydinvoiman turvallisuutta - joko suoraan tai välillisesti. Tutkimustyöllä pystytään ylläpitämään toimintavalmiutta ja kehittämään ydinturvallisuusasiantuntemusta sekä laitosten turvallisuuden arviointimenetelmiä. Ydinvoima on nyt ja pitkälle tulevaisuuteen yksi EU:n vähähiilisen energiatuotannon avaimista. Ydinvoimalaitosten ja ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla onkin ratkaisevaa myös EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Useilla suomalaisyrityksillä ja tutkimusyhteisöillä on loistavat edellytykset toimia edelläkävijöinä EU:n tulevissa ydintutkimushankkeissa. Suomalaistoimijat muodostavat maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen ydinvoiman osaamisklusterin. Klusterissa toimivilla on vahvaa erityisosaamista ydinvoimalaitosten rakentamisesta ja tutkimuksesta.

Myös Euroopassa on herätty ydinvoimayhteistyön tarpeellisuuteen Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä. Vuoden alussa perustettiin NUGENIAksi (Nuclear GENeration II & III Association) nimetty verkosto. Se tuo yhteen kaikki merkittävät ydinvoimasektorin sidosryhmät teollisuuden, tutkimuslaitosten ja teknisten turvallisuusjärjestöjen aloilta. Ydinvoimasektorin on nyt puhallettava yhteen hiileen myös tutkimushankkeissa. Pelissä on ydinteknologian globaali osaamis- ja teknologiajohtajuus. Meillä ei ole varaa menettää sitä.

Sami Tulonen
Aula Europe

Minna kertoo Energiateollisuuden Ydinreaktioita-blogissa, mitä kaikkea Fennovoima tekee Pohjois-Suomessa.

Lue teksti blogista.

Italia on toipumassa. Irlanti on saamassa kilpailukykyään. Espanjaa ja Portugalia yritetään uudistaa. Irlantilaisille täytyy oikein nostaa hattua, sillä siellä järjestetään kansanäänestys taloussopimuksesta, ja kovia kokenut kansa näyttää mielipidetiedustelujen mukaan hyväksyvän sopimuksen.

Mitä tahansa voi kuitenkin tapahtua. Päälle painaa kilpailukykykriisi ja ikäkriisi. Velkakriisiäkään ei ole vielä ratkaistu. Parasta AAA-luokkaakin edustava Suomi painiskelee kasvavan velkataakan kanssa. Vanha suomalainen viisaus: joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee, pätee kunkin jäsenmaan talouteen. Eli velkainen maa joutuu tulevaisuudessa tiukkaan syyniin.

Talouskriisistä voidaan jo nyt muitakin johtopäätöksiä. Merkittävin on mielestäni se, että Bryssel vahvistuu. Lähivuosina tullaan koordinoimaan ja harmonisoimaan yhä enemmän. Ennenkin kaikki ovat halunneet koordinoida, mutta kukaan ei ole halunnut tulla koordinoiduksi. Nyt koordinoiduksi joutuvat myös vähemmän halukkaat.

Monet jäsenvaltioiden tähän saakka pyhinä lehminä pitämät asiat tulevat yhä enemmän yhteisen tavoitteenasettelun kohteeksi. Vertaispaine kasvaa. Tykätäänpä siitä tai ei, EU tulee muistuttamaan partiolaista, joka talutti mummon kadun yli, vaikka mummo ei sitä halunnutkaan, sillä partiolaisen pitää tehdä hyvä työ kerran päivässä.

Näin tulee tapahtumaan myös energia- ja ilmastopolitiikassa.

Suomelle energialla on suuri merkitys. Edullinen sähkö ja kaukolämpö ovat luoneet edellytyksiä hyvinvoinnille. Tämän päivän energiahaasteita ovat ilmastonmuutoksen torjunta, energian saatavuus ja tuomintavarmuus sekä taloudellisuus. Siksi on tärkeää tukea kotimaisen energian hyödyntämistä ja etsiä kustannustehokkaita ratkaisuja.

Euroopan parlamentissa ovat energiaa koskevat kysymykset vahvasti esillä. Poliittinen väittely ydinvoimasta on jo ohi. Kolmisenkymmentä prosenttia Euroopan energiasta tulee ydinvoimasta, joten vanha kiistely ydinvoiman tarpeellisuudesta ei ole enää ajankohtainen.

Energiakysymyksissä on kaikki syy olla optimistinen. Suomessa on täysin mahdollista toteuttaa hiilineutraali energiatuotanto ja parantaa omavaraisuutta. On tärkeää ymmärtää ilmastotavoitteisiin sitoutumisen merkitys. Avoimien ja yhtenäisten eurooppalaisten sähkömarkkinoiden merkitys tulee olemaan keskeinen. EU:n energiatiekartta on hyvän keskustelun avaus. Toivottavasti se luo näköaloja, luo pitäjänteisyyttä ja ennakoivuutta.

Liisa Jaakonsaari
Euroopan parlamentin jäsen
www.liisajaakonsaari.fi

Tilaisuudessa puhuivat muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön yli-insinööri Jorma Aurela, Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitosten valvonnan osaston projektipäällikkö Janne Nevalainen sekä Fennovoiman ydintekniikka-asiantuntija Minttu Hietamäki.

Kaikkien esiintyjien puheenvuoroihin voi tutustua tilaisuuden internetsivuilla.

Lue Hietamäen teksti Ydinreaktioista.

Sekä talous- että energiapolitiikassa on tapahtumassa yhtäaikainen ja nopea paradigman muutos ‒ Europan komissio on taloustilanteen vakauttamisen nimissä laajentamassa voimakkaasti toimivaltaansa jäsenvaltioiden kustanuksella molemmilla alueilla. Erona on vain se, että energiapolitiikan voimasuhteet vaihtuvat ilman merkittävää median rummutusta.

Eurokriisi on avannut monien EU-päättäjien silmät; ilman yhteisen EU:n energiapolitikan vahvistamista myös talouskriisin ratkaisu jää puolitiehen. Moni tunnustaa, että esimerkiksi Italian talouskriisin yhtenä syntipukkina on pidettävä epäonnistunutta energiapolitiikkaa. Maa sulki ydinvoimalansa 1980-luvulla kansanäänestyksen seurauksena. Italia jäi alati kallistuvan tuontienergian varaan, kilpailukyky heikkeni ja...lopun tarinasta näemmekin päivittäin lehdistämme.

EU tarvitsee lähivuosina valtavia energiainvestointeja, joilla pyritään lujittamaan markkinoiden toimivuutta ja vauhdittamaan investointeja. EU onkin tehnyt tänä vuonna kauaskantoisia päätöksiä energiasektorilla. Sähkö- ja kaasuverkkojen kehittämiseen on korvamerkitty kymmeniä miljardeja euroja, ja EU:n uudessa tutkimusohjelmassa energia on nostettu tärkeysjärjestyksessä korkealle.

Tämän lisäksi EU rakentaa määrätietoisesti yhteisiä luvitusjärjestelmiä energiaprojekteille ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n ulkosuhteissa energia-asioita hoidettaisiin yhdenmukaisella tavalla. Taannoiset kaasukriisit Venäjän ja Ukrainan kanssa sydäntalven paukkupakkasilla ovat kirkkaina mielessä.

Voimasuhteiden vaihtuminen on kuitenkin heiluriliikettä ‒ kapuloita heitetään alati EU-rattaisiin läheisyysperiaatteen nimissä. Energiapolitiikan välttämätöntä harmonisointia haittaa kaiken aikaa jäsenvaltioiden populistinen sooloilu. EU-komissiota turhauttaa mm. monien EU-maiden harjoittama tuki- ja verokilpailu uusiutuvien energialähteiden edistämisessä sekä joihinkin jäsenmaihin kehitteillä olevat kapasiteettimarkkinat, jotka pahimmillaan rapauttavat koko pohjan EU:n yhteisiltä ponnisteluilta.

Kultamitalisija EU:n "vuoden 2011 energiasooloilijana" kuuluu kirkkaasti Saksalle. Maan harjoittama kahdenkeskinen kaasuyhteistyö Venäjän kanssa sekä päätös luopua ydinvoimasta ‒ eli päätös ottaa yli viisi prosenttia koko EU:n sähköntuotantokapasiteetista pois käytöstä puhumatta naapureilleen mitään ‒ vie ainakin vuosikymmeneksi pohjan pois koko EU:n päästövähennystavoitteilta sekä herättää syvää närää naapurimaissa. Useiden Brysselin energiaeksperttien mielipide on, että Saksan "vihreä" energiapäätös johtaa hiilivoiman renessanssiin, satojen miljoonien tonnien vuosittaisiin lisäpäästöihin ja EU:n teollisen kilpailukyvyn kiihtyvään rapautumiseen.

Saksan radikaali ydinvoimapäätös voi kuitenkin koitua Brysselin siunaukseksi. Monet muut jäsenmaat ovat viime kuukausina käyneet vastahyökkäykseen painottaen yhteispelin tärkeyttä energiainvestointien nopeuttamisessa ja energiamarkkinoiden syventämisessä.

Komissio on tarttunut kovaan haasteeseen. Viime viikolla julkaistu energian 2050-tiekartta on kautta aikain ensimmäinen pitkä aikavälin EU:n energiavisio, joka pyrkii vahvistamaan konsensusta vähäpäästöisten energiainvestointien osalta. Ydinvoimalla on tärkeä osa tiekartassa, sillä joka kolmas lamppu EU:ssa palaa tänäänkin ydinsähköllä.

Toivoa sopii, että markkinaehtoisten energiainvestointien edistämiskeinoista päästään EU:ssa yhteisymmärrykseen ensi vuoden alkupuolella. Tämä olisi ensiarvoisen tärkeää sekä EU:n talouskriisin hoidon että joidenkin EU-maiden harjoittaman energiapopulismin tukahduttamisen kannalta.

Sami Tulonen
Aula Europe

Lue Mintun teksti blogista.

Pohjoissuomalaisen europarlamentaarikon silmin katsottuna tärkeintä kuitenkin oli, että investointi tehtiin tällä kertaa Etelä-Suomen sijasta pohjoiseen. Tämä päätös antaa uskoa siihen, että pohjoinenkin Suomi halutaan pitää vahvasti mukana kehityksessä kun tulevaisuutta rakennetaan.

Uutta ydinvoimalaa tullee rakentamaan enimmillään 3000-4000 työntekijää ja pysyviä työpaikkoja sen johdosta syntynee 400-450. Nämä työpaikat luovat myös välillisesti erittäin paljon hyvinvointia: paikallinen palveluliiketoiminta tulee hyötymään asiakasmäärien kasvusta, alueen asuntojen arvot nousevat ja verotulot kasvavat uusien veronmaksajien sekä ydinvoimalan tilittämän kiinteistöveron kautta.

Ei pidä unohtaa sitäkään tosiseikkaa, että ydinvoimalan takaama edullisen sähkön saanti luo suomalaisille yrityksille vakaata toimintaympäristöä. Tämä on Suomen kaltaiselle viennistä elävälle energiaintensiivisen teollisuuden maalle todella merkittävä asia. Lisäksi se on yksi parhaita vakuuksia suomalaisen työn säilymiselle Suomessa.

Fennovoiman rakennuspäätös on herättänyt Euroopan unionissa paljon kiinnostusta. Kiinnostus on poikkeuksetta ollut hyvin myönteistä, sillä onhan tämä Fennovoiman päätös ensimmäinen hyvä uutinen pitkään aikaan huonojen kuulumisten vaivaamalta ydinvoimasektorilta. Meistä moni muistaa Saksan päätöksen sulkea ydinvoimalansa vuoteen 2022 mennessä tai Ranskan ydinjätekäsittelylaitoksessa hiljattain tapahtuneen räjähdyksen, josta selvittiin säikähdyksellä, puhumattakaan Japanin tsunamionnettomuudesta, joka koetteli useita maan 54 reaktorista.

Negatiivisuus on tuntunut leimaavan liikaakin ydinvoimasektoria, huolimatta siitä, että se on pääosin ollut niin Euroopassa kuin muissa kehittyneissä teollisuusvaltioissa menestystarina. Ilmansaasteista vapaa, edullinen ja luotettava energialähde on juuri sitä mitä tässä ajassa tarvitaan. Erityisesti tällaisessa vaikeassa taloustilanteessa, jota me juuri nyt Euroopassa elämme, on Fennovoiman ydinvoimalahanketta pidetty erittäin tärkeänä uutta kasvua ja positiivista kierrettä luovana rohkeana investointina. Tällaisia sijoituksia tulevaisuuteen kaivattaisiin Euroopassa kipeästi lisää.

Mielestäni Fennovoiman on erityisen tärkeää jatkaa vahvaa näkymistään EU:ssa tulevaisuudessakin. Ydinvoimalla on vastustajansa ja ne, jotka suhtautuvat siihen epäluuloisesti, ja siksikin on tärkeää että Fennovoima osallistuu keskusteluun ja vastaa aktiivisesti myös parlamentissa.

Edelleen tarvitaan aktiivista ja rehellistä, asioissa pitäytyvää vaikuttamistyötä Euroopan tasolla. Fennovoima on käynyt ydinvoimalakampanjaansa ihailtavalla avoimuudella, ja tällä tiellä on hyvä jatkaa.

Hannu Takkula
Euroopan parlamentin jäsen

Hän kertoo, millaisissa tunnelmissa Pyhäjoella otettiin vastaan Fennovoiman viime viikolla tekemä ydinvoimalan sijoituspaikkapäätös.

Lue Haikolan teksti Ydinreaktioista.