Turvallisuus lähtee laitoksen suunnittelusta

Ydinvoimalaitoksen suunnittelun päämääränä on häiriöttä, tasaisesti ja turvallisesti toimiva voimala.

Nykyaikaisessa ydinvoimalassa teknisten ratkaisujen ja moninkertaisten turvallisuusjärjestelmien ansiosta mahdollisuus, että vakava onnettomuus sattuu harvemmin kuin kerran miljoonassa vuodessa.

Koska häiriöiden ja onnettomuuksien mahdollisuutta ei voida kuitenkaan koskaan kokonaan sulkea pois, suunnitellaan laitokselle turvallisuusjärjestelmiä, joilla tapahtumien eteneminen voidaan estää tai niitä rajoittaa. 

Turvallisuusjärjestelmät mitoitetaan aina normaaliin tarpeeseen verrattuna moninkertaiseksi; yhden laitteen pettäessä toinen voi hoitaa tehtävän. Ydinvoimalaitoksen suunnittelu nojautuu niin sanottuun syvyyssuuntaiseen puolustukseen, mikä tarkoittaa, että yhden turvallisuusjärjestelmän pettäessä toimintoa alkaa hoitaa toinen eri tavalla toimiva turvallisuusjärjestelmä, jonka pettäessä puolestaan käynnistyy uusi erityyppinen turvallisuusjärjestelmä.

Häiriötilanteen eteneminen onnettomuudeksi vaatii usean turvallisuusjärjestelmän samanaikaista pettämistä, mikä on erittäin epätodennäköistä. Syvyyssuuntainen puolustus näkyy myös voimalaitoksen rakenteissa. Ydinpolttoaine sijaitsee usean peräkkäisen suojakuoren sisällä, joista kukin yksin pystyy pidättämään kaiken radioaktiivisen aineen sisällään.

Kevytvesireaktoreissa on useita luontaisia turvallisuusominaisuuksia. Jos esimerkiksi reaktorissa olevan ydinpolttoaineen jäähdytys lakkaisi toimimasta, kevytvesireaktori sammuttaa itse itsensä eikä ketjureaktio polttoaineessa enää pysty jatkumaan. Sammutetussa reaktorissa syntyvä jälkilämpö on kuitenkin pystyttävä tällöinkin poistamaan.

Jos jäähdytysveden saanti jostain syystä estyisi, pysäytetyn laitoksen jäähdytysveden tarve voidaan kattaa laitoksen puhdasvesisäiliöistä pitkänkin aikaa. Myös sähkönsaanti voimalaitoksella on turvattu dieselgeneraattoreilla, omalla varavoimalaitoksella sekä moninkertaisilla yhteyksillä valtakunnalliseen verkkoon.

Maailmalla tapahtuneista onnettomuuksista ja häiriöistä otetaan oppia. Esimerkiksi vuonna 2011 Fukushiman ydinvoimalassa Japanissa sattuneesta onnettomuudesta saatu oppi hyödynnetään laitoksemme suunnittelussa. 1970-luvulla rakennettuun Fukushimaan verrattuna Fennovoiman ydinvoimala on modernimpi ja vankempi. Tekniikka ja turvallisuusvaatimukset ovat 40 vuodessa kehittyneet huomattavasti. Sähkö- ja jäähdytysjärjestelmät ovat monipuolisemmat ja moninkertaiset Japanin tsunamin iskemiin laitoksiin verrattuna.