Rakentamisen ympäristövaikutukset

Ydinvoimalaitoksen rakentaminen on ihmisten viihtyvyyden ja elinolojen näkökulmasta suuri projekti varsin laajalla alueella. Noin kymmenen vuotta kestävän rakennustyön sosiaaliset vaikutukset sijaintipaikkakunnalla ja lähiseudulla ovat merkittäviä. Rakentamisen aikaiset terveyteen kohdistuvat vaikutukset, kuten melu, pöly, liikenne ja pakokaasupäästöt, eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveydelle.

Maisema ja maankäyttö

Ydinvoimalaitoksen rakentaminen vaikuttaa sijoitusalueen ympäristöön. Voimalaitos rakennetaan näkyvälle paikalle avomerelle työntyvän niemen kärkeen, ja se muuttaa maisemaa merkittävästi. Rakentamisen aikana maisemavaikutuksia tulee lähinnä maisemassa kauas erottuvista nostureista sekä lisääntyvästä liikenteestä.

Maanrakennustöiden aloittaminen on jo muuttanut Hanhikiven niemen alueen maankäyttöä. Varsinainen laitosalue on aidattu ja alueen kulkureitit ovat muuttuneet. Osa lounais- ja länsirannan loma-asutuksesta on poistunut, eikä länsi- ja lounaisrantaa voi enää käyttää virkistystarkoituksiin. Sen sijaan pohjoista ja koillista kohti suuntautuneilla rannoilla, jotka ovat sekä luonnonsuojelullisesti että virkistyksen kannalta merkittäviä, maankäyttö säilyy pääosin entisellään. Pääsy rauhoitetulle Hanhikivelle on edelleen mahdollista.

Hankkeen merkittävimmät vaikutukset virkistyskäyttöön liittyvät kalastukseen ja metsästykseen. Hanhikiven niemen merialue on kalastollisesti ja kalataloudellisesti merkittävä, ja alueella toimii myös ammattimaisia kalastajia, joiden elinkeinoon hanke vaikuttaa toimeentulomahdollisuuksia heikentävästi.

Maaperä ja pohjavesi

Rakennustöiden seurauksena maaperään tai pohjaveteen ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Kallioperän louhinta vähentää Hanhikiven niemen alueen geologista arvoa, mutta kalliosta pyritään jättämään edustavia osia näkyville. Pohjaveden pinta ja painetaso voivat laskea rakennustöiden seurauksena ja pohjaveden laatuun voi aiheutua vaikutuksia rakentamisen aikana mm. räjäytysaineiden käytön ja kallioperän injektoinnin seurauksena. Vaikutukset pohjaveteen jäävät kuitenkin paikallisiksi ja vähäisiksi.

Vesistöt ja kalasto

Ydinvoimalaitoksen rakentamisella on paikallisia vaikutuksia alueen vesistöihin ja kalatalouteen. Hanhikiven edustan rannikko on avoin, merialue on karua ja kasvillisuutta on vähän. Merialueella esiintyvät kalalajit edustavat tyypillistä Perämeren kalastoa.

Vesirakentaminen aiheuttaa veden paikallista väliaikaista samenemista, mutta sillä ei ole merkittävää vaikutusta veden laatuun. Sameusvaikutuksia tarkkaillaan jatkuvatoimisilla mittauksilla. Hanhikiven niemen edustan merialueella veden sameuden arvot nousevat myös luonnostaan melko korkeiksi myrskyjen aikana tai runsaiden sateiden johdosta.

Rakennusvaiheessa vesistötöiden aiheuttama melu karkottaa kaloja ja kalastus työkohteiden läheisyydessä estyy melun, veden samentumisen ja liikenteen vuoksi. Lisäksi menetetään karisiian ja silakan kutualueita. Rakennustöiden aiheuttama melu ja vedenlaadun muutokset voivat osin muuttaa vaeltavien kalojen vaellusreittejä, mutta ne eivät vaikuta kalojen kykyyn löytää omaan kutujokeensa.

Ruopattavilla ja läjitysalueilla pohjaeläimet häviävät tilapäisesti. Hankealueella tai rakentamistoimien alueella ei esiinny uhanalaisia tai rauhoitettuja vesikasvilajeja. 

Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet

Hankkeen rakentamisen aikaiset suorat vaikutukset kohdistuvat alueelle, johon ydinvoimalaitoksen ja siihen liittyvien toimintojen rakennukset ja rakenteet tulevat. Pääosin rakentaminen sijoittuu noin yhden neliökilometrin alueelle Hanhikiven niemen keskiosiin.

Osa Hanhikiven niemen metsä- ja ranta-alueista muuttuu rakennetuksi ympäristöksi ja niiden lajisto häviää tai muuttuu. Rakentaminen aiheuttaa myös maankohoamisrannikon metsien osittaista pirstoutumista. Rakennusvaiheen aikana ympäröivään luontoon kohdistuu välillisiä vaikutuksia muun muassa rakennustyömaalta ja työmaaliikenteestä leviävästä melusta ja pölystä sekä räjäytys- ja louhintatöiden aiheuttamasta tärinästä.

Luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojelulain perusteella suojellut merenrantaniityt jäävät rakentamisen ulkopuolelle eikä rakentamisesta aiheudu merkittäviä heikentäviä vaikutuksia suojelluille luontotyypeille tai -lajeille eikä Natura 2000-alueen eheyteen. Rakentamistöiden ja toiminnan melualue rajoittuu alle kilometriin, joten hankkeesta ei aiheudu väliaikaistakaan melun aiheuttamaa haittaa Natura 2000 -alueen linnustolle.

Fennovoima rajoittaa liikkumista rakentamisalueella merkittävien luontokohteiden suojelemiseksi. Pääsy voimalaitosalueen ranta-alueille estetään vesistörakentamiseen liittyviä ranta-alueita lukuun ottamatta. Samoin pääsy estetään sellaisille työmaa-alueille, joilla esiintyy suojeltavia lajeja ja luontokohteita. Työntekijät koulutetaan ja ohjeistetaan huomioimaan liikkumisen rajoitukset luonnossa ja luonnonsuojelualueilla.

Ilmanlaatu

Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät ovat pölyäminen ja liikenteestä aiheutuvat päästöt. Niiden vaikutukset ovat paikallisia eikä niillä arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia alueen ilmanlaatuun tai ihmisten terveyteen. Pölyämistä aiheuttavat maanrakennustyöt, liikenne työmaalla ja esimerkiksi kivenmurskaus. Pölyn lähteet ovat yleensä matalalla, jolloin pöly ei pääse leviämään kauas, ja sen vaikutus ilmanlaatuun rajoittuu lähinnä työmaa-alueelle.

Rakentamisen aikana liikennemäärät kasvavat merkittävästi. Hanhikiven niemen pohjoispuolella valtatien 8 liikennemäärät lisääntyvät noin 64 prosenttia. Eteläpuolella lisäys on hieman pienempi, noin 39 prosenttia. Liikenteen päästöt lisääntyvät ydinvoimalaitoksen rakentamisvaiheessa erityisesti rakentamisen vilkkaimpana aikana. Pakokaasupäästöjen lisäksi liikenne nostaa ilmaan katupölyä erityisesti keväisin. Liikenteen päästöjen vaikutukset ovat hyvin paikallisia, ja niiden vaikutus ilmanlaatuun riippuu päästömäärien lisäksi käytetyistä liikennereiteistä.

Ydinvoimalaitoksen liikenne kulkee enimmäkseen valtateitä, joiden varrella sijaitseva asutus on pääosin niin etäällä tiestä, että epäpuhtauspitoisuuksien kasvu ei ole merkittävää. Laitosalueelle johtavan Hanhikiventien lähin asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä tiestä ja muu asutus noin 0,5–1 kilometrin etäisyydellä.

Liikenteen aiheuttamia päästöjä pyritään vähentämään muun muassa alhaisin nopeusrajoituksin. Liikenteestä aiheutuvaa pölyämistä vähennetään esimerkiksi tien asfaltoinnilla.

Melu

Melumallinnuksen mukaan hankkeen aiheuttama melu alittaa asuin- ja loma-asuinalueille annetut melun ohjearvot rakentamisen aikana. Melun voimakkuus vaihtelee suuresti sen mukaan, mikä rakentamisen osavaihe on meneillään. Rakentamistöiden ja toiminnan melualue rajoittuu alle kilometriin.

Rakentamisen vilkkaimman vaiheen liikenteen aiheuttaman melun leviämisalueet ovat melko kapeita eikä niiden vaikutuspiirissä sijaitse asuinkiinteistöjä. Sen sijaan pesiviä ja levähtäviä lintuja rakentamistöiden ja liikenteen melu voi häiritä.

Melua ehkäistään esimerkiksi rakentamalla meluvalleja rakennustyömaan äänekkäiden toimintojen ja liikennereittien ympärille ja liikenteen nopeuden rajoittamisella. Liikenne pyritään ohjaamaan mahdollisuuksien mukaan reiteille, jotka kiertävät merkittävimpien asutuskeskusten ulkopuolelta. Raskaan liikenteen liikennöinti pyritään ajoittamaan arkipäiville kello 7-21 väliselle ajalle ja liikennettä mahdollisesti hidastavat erikoiskuljetukset normaaliliikenteen ruuhkahuippujen ulkopuolelle. Työntekijöille järjestetään linja-autokuljetuksia, millä rajoitetaan yksityisautoilun määrää.

Jätteet ja niiden käsittely

Tavanomainen jätehuolto rakentamisvaiheessa järjestetään siten, että jätteiden ja niiden käsittelyn vaikutukset ympäristöön on minimoitu. Ensisijaisena tavoitteena on jätteiden synnyn vähentäminen, sen jälkeen kierrätys sekä jätteen hyödyntäminen materiaalina tai energiana ja viimeisenä jätteen asianmukainen sijoittaminen kaatopaikalle.

Rakentamisaikainen jätehuolto perustuu jätteiden tehokkaaseen lajitteluun syntypaikoillaan ja työmaalla toimivien eri tahojen ja yritysten yhdenmukaiseen ja tehokkaaseen ohjeistamiseen jätehuoltoa koskevista menettelytavoista. Rakentamisen aikana syntyvät jätteet lajitellaan asianmukaisesti ja mahdollisimman suuri osa niistä kierrätetään, hyödynnetään materiaalina tai energiantuotannossa. Rakennusaikana syntyvät kaivuu-, louhinta- ja ruoppausmassat hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan rakennuspaikalla täytöissä ja tasauksissa. Vaarallisten jätteiden käsittelystä, varastoinnista ja kuljetuksesta huolehditaan säännösten mukaisesti. Rakentamisvaiheen aikana ei synny radioaktiivisia jätteitä.