Valmistautuminen laitoksen käyttöön

Miika Hyvärinen & Kim Stålhandske

Olemme saavuttaneet käyttövalmiuden, kun itse laitos ja sitä käyttävä organisaatio ovat valmiita laitoksen turvalliseen, taloudelliseen ja tehokkaaseen käyttöön. Laitoksen on toisin sanoen täytettävä sille asetut tekniset ja turvallisuusvaatimukset, oltava helposti käytettävissä ja huollettavissa sekä kyettävä tuottamaan sovittu määrä sähköä. Organisaation valmius taas koostuu rakenteellisten seikkojen lisäksi ennen kaikkea oikeista kompetensseista ja toimivista prosesseista.

Organisaation käyttövalmiuteen keskittyvä työryhmämme Fennoforum 4 kokoontui ensimmäisen kerran viime joulukuun alussa. Työtä valmiuden eteen on toki tehty läpi organisaation jo ennen työryhmän perustamistakin. Fennovoiman uudistetussa strategiassa käyttöön valmistautumiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota organisaation eri tasoilla.

Keskitymme tänä vuonna kartoittamaan Fennovoiman käyttövaiheeseen liittyviä tarpeita ja kehitysalueita, jotta meillä on selkeä käsitys kaikista keskeisistä tavoitteista ja tehtäväkokonaisuuksista. Myöhemmässä vaiheessa tarkastelemme myös laitoksen käytölle olennaisten ulkoisten toimijoiden valmiutta.

Yksi laitoksen käyttöönoton onnistumisen kannalta merkittävimmistä tekijöistä on osaava organisaatio. Organisaation osaamista kehitetään jatkuvasti projektin aikana. Suunnitteluvaiheen aikana tämä tarkoittaa muun muassa laitostoimittajan toteuttamia laitosteknisiä koulutuksia, joihin koko Fennovoiman henkilöstön tulee osallistua. Koulutusten lisäksi henkilöstö oppii paljon laitostoimittajan suunnitteludokumentaatiota tarkastaessa.

Käyttö- ja kunnossapitohenkilöstölle etenkin laitoksen käyttöönotto- ja testausvaiheet ovat erityisen merkittäviä hetkiä laitoksen toiminnan sisäistämiseen. Tällöin henkilöstö tulee osallistumaan tiiviisti laitoksen eri aktiviteetteihin. Siten kaikki oppivat tuntemaan laitoksen ja tietävät miten se toimii käytännössä. Niin ikään käytännön harjoittelu täysin voimalaitosta vastaavilla simulaattoreilla on äärimmäisen tärkeää käyttöhenkilöstön osaamisen varmistamisessa.

Organisaation valmius tulee saavuttaa hyvissä ajoin ennen ensimmäistä polttoainelatausta. Maailmalta löytyy esimerkkejä voimalaitoshankkeista, joissa organisaatio ei ole ollut vielä valmis laitoksen käyttöönottoon siinä vaiheessa, kun laitos on valmistunut. Tästä on ollut seurauksena huomattava viive sähköntuotannon aloittamisessa sekä mittavia taloudellisia tappioita. Ajoissa valmistautuminen on esimerkin mukaisesti hyvin tärkeää. Me olemme mielestämme käyttövalmiuden kehittämisessä hyvin aikataulussa.

Miika Hyvärinen, Fennovoiman Kunnossapitopäällikkö

Miika Hyvärinen tuli Fennovoimaan viisi vuotta sitten kunnossapitoinsinööriksi. Viimeiset 3,5 vuotta Miika on vetänyt kunnossapito-osastoa. Ennen Fennovoimaa Miika on kerännyt mittavan yli 15 vuoden kokemuksen kunnossapidon konsultointitehtävissä käyvissä ydinvoimalaitoksissa ja investointihankkeissa. Koulutukseltaan Miika on tuotantotalouden diplomi-insinööri sekä rakennusinsinööri. Työn ohella Miika mm. laskettelee ja kalastelee.

Miika Hyvärinen, Fennovoiman Kunnossapitopäällikkö

Kim Stålhandske, Fennovoiman Käyttövalmiuspäällikkö

Kim Stålhandske on koulutukseltaan energiatekniikan diplomi-insinööri, ja hän on työskennellyt Fennovoimassa käyttö- ja kunnossapitoryhmässä erilaisissa tehtävissä vuodesta 2015. Viimeisen puoli vuotta Kim on vastannut Fennovoiman käyttövalmiudesta ja teknisistä koulutuksista. Aiemmin Kim on työskennellyt myös TVO:n Olkiluoto 3 -projektissa ydinturvallisuusinsinöörinä. Vapaa-ajalla Kim ulkoiluttaa Ihku-koiraa, kokkailee herkullista ruokaa ja urheilee.

Kim Stålhandske, Fennovoiman Käyttövalmiuspäällikkö

Lue alta lisää asiantuntijoidemme työstä

Ydinvoimalan kunnossapito

Fennovoiman ydinvoimalaitoksen käyttöikä on vähintään 60 vuotta. Jotta voimalaitos pysyy hyvässä kunnossa koko ikänsä ajan, tehdään sille toistuvia tarkastuksia ja huoltoja.

Fennovoima

Join us!

FV Rekrytointi

Avoimet työpaikat