Vladimir Szábo

"Oma projekti on lähellä sydäntä"

Vladimir Szábo aloitti Fennovoimassa turvallisuusjärjestelmäinsinöörinä vuonna 2015. Pian hän eteni yksikön päälliköksi ja nyt hän työskentelee ydinsaarekeosaston johtajana. Tässä haastattelussa Vladimir kertoo sekä urastaan että työnsä motivaatiotekijöistä ja päätöksenteon merkityksestä.

Vladimir, missä työskentelit ennen Fennovoimaa?

Ensimmäinen työni oli Prahasssa valtio-omisteissa Skoda Exportissa, joka toimitti pieniä kaasuturbiini- ja vesivoimalaitoksia. Teimme töitä ulkomaisissa projekteissa, joita Tšekin valtio rahoitti. Sitten vaihdoin ydinvoimaan. Työskentelin suunnitteluosastolla lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointivastaavana. Tein kaikkea kvalifiointiin liittyvää, kuten analyysien katselmointia, laskelmia ja testausta. Kaksi vuotta myöhemmin liityin mukaan palosuunnittelun arviointiin ja lisäksi olin tukena ydinvoimapuolen apujärjestelmävastaavalle. Asia-alue oli laaja, mikä oli eduksi minulle, sillä sain paljon kokemusta eri osastoiden ja eri ihmisten kanssa työskentelystä. 

Milloin aloitit Fennovoimassa ja miten se tapahtui?

Aloitin Fennovoimassa vuonna 2015. Tuolloin olin työskennellyt Mochovcella lähes seitsemän vuotta, ja koin, että oli muutoksen aika. Ydinvoima-alan piirit ovat pienet, ja kaikki tuntevat käynnissä olevat hankkeet. Kun Fennovoima käynnisti rekrytointikampanjan Tšekeissä ja esitteli Hanhikivi 1 -projektia eri tapahtumissa, otin yhteyttä yhtiön HR-johtajaan ja täytin avoimen hakemuksen Fennovoiman nettisivuilla. Ja tässä sitä ollaan. Olen tavallaan rekrytointimarkkinoinnin uhri.

Mikä oli ensimmäinen tehtäväsi Fennovoimalla?

Turvallisuusjärjestelmäinsinööri ydinsaarekeosastolla.

Ja sen jälkeen?

Sen jälkeen etenin yksikön päälliköksi samalla osastolla.  Minut ylennettiin, kun Fennovoima etsi henkilöä, jolla olisi teknisen osaamisen lisäksi vahvaa kokemusta projektinhallinnasta. Tuo positio oli minulle erinomainen oppikoulu, pääsin mukaan projektin kannalta tärkeisiin kokouksiin ja kasvoni sekä työskentelytapani tulivat tutuiksi. Tämä auttoi minua etenemään edelleen ydinsaarekeosaston johtajaksi.

Teet vaikutuksen energisellä persoonallasi. Mikä motivoi sinua työssäsi?

Usein sanon kollegoilleni: omasta projektista täytyy pitää. Koen, että teen paljon asioita projektin ja sen etenemisen eteen. Haluan tehdä tämän ydinvoimalan todeksi ja olemassaolevaksi. Mikäli tämä tunne puuttuu, täytyy etsiä toinen projekti. Minulle se on edelleen tärkeätä: haluan tehdä kaikkeni yhteisen onnistumisemme vuoksi. Meillä on paljon työntekijöitä, jotka jakavat tämän näkemyksen, ja se on hyvä asia.

Ydinsaarekeosastolla työskentelee noin 15 ihmistä. Miten motivoit tiimiäsi?

Se on aina haastavaa. Yhden asian tiedän varmasti: tiimit tarvitsevat esimiestensä tukea. Esimiehenä tulee sekä tukea että johtaa, ja on myös uskottava siihen, mitä tekee. Muutoin asiat eivät tapahdu.

Mitä harrastat?

Ykkösjuttuni ovat omat lapseni. Vietämme paljon aikaa yhdessä metsässä kävellen, kalastaen ja harrastaen jousiammuntaa. Tänä vuonna aloitin judon poikani kanssa.

Onko sinulla mottoa?

Älä stressaa. Tämä on elämää, joskus hyvää, joskus ei. Ja mitä tahansa päätät, se on oikein. Tapanani ei ole katsoa taaksepäin ja miettiä, teinkö oikean vai väärän päätöksen. Siinä hetkessä se oli oikein. Jos puolet päätöksistä on hyviä, projekti etenee. Pahin virhe on jättää päätös tekemättä.

 

Lisää uratarinoita

Päivikki Aarni

Henkilöstön kehittämispäällikkö