12.08.2015
Vastaus Greenpeacen avoimeen kirjeeseen

Hyvä Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki,

edustamasi organisaatio lähestyi meitä neljällä kysymyksellä, joihin olemme parhaamme mukaan pyrkineet vastaamaan alla. Toivotamme hyvää ja lämmintä loppukesää ja työntäyteistä syksyä.

Toimitusjohtaja Toni Hemminki sekä Fennovoiman viestintä

1. Maksetaanko kaikki Fennovoimaan tarvittava lainaraha venäläisistä rahastoista?

Fennovoiman ydinvoimalan rahoittamiseen on tarkoitus käyttää sekä osakkaiden sijoittamaa omaa pääomaa että eri lähteistä nostettavaa velkarahoitusta.

Omistajien omalla pääomalla katetaan neljännes Hanhikivi 1 -hankkeen kustannuksista. Omaa pääomaa on sovittu sijoitettavan yhteensä noin 1,7 miljardia euroa, josta viimeinen erä sijoitetaan laitoksen kaupallisen käytönoton yhteydessä.

Loppu on lainarahaa, jonka järjestämisestä vastaa Rosatomin tytäryhtiö JSC Rusatom Overseas. Ensimmäinen, noin 900 miljoonan euron suuruinen, lainaerä nostettiin keväällä 2015. Yhtiö on suunnitellut kattavansa tämän rahoitustarpeen useammalla eri rahoituslähteellä, mukaan lukien venäläisten ja muiden toimittajamaiden vientiluotoilla. Ensimmäisen osan hankkeen velkarahoituksesta muodostaa Venäjän hyvinvointirahaston Hanhikivi 1 -hankkeelle myöntämä noin 2,4 miljardin euron rahoitus, jonka JSC Rusatom Overseas edelleenlainaa Fennovoimalle osakaslainana. Fennovoima ja JSC Rusatom Overseas allekirjoittivat osakaslainasopimuksen keväällä 2015, jolloin Fennovoima siis myös nosti ensimmäisen lainaerän.

Rakennusvaiheessa nostettavat velat on suunniteltu rahoitettavaksi uudelleen voimalaitoksen käyttövaiheen aikana. Lainojen takaisinmaksuun tarvittavat varat kerätään käyttövaiheessa osana osakkailta veloitettavaa sähkön omakustannushintaa. Lainojen takaisinmaksu ja korkokulut kuuluvat Fennovoiman yhtiöjärjestyksen mukaisiin kiinteisiin tuotantokustannuksiin.

Hankkeen kokonaiskuluihin kuuluu itse voimalaitoksen ja siihen kiinteästi liittyvän infrastruktuurin (laitostoimitus) lisäksi muitakin kuluja, kuten rahoituskulut, ydinjätehuolto ja esimerkiksi Fennovoiman organisaatiokulut. Kaikki nämä kustannukset yhteen laskien saadaan tulokseksi noin 6,5–7 miljardia euroa.

Voimalaitos tilattiin avaimet käteen -periaatteella, kiinteällä hinnalla. Laitostoimittaja vastaa hankkeen sovituissa kustannusraameissa ja aikataulussa pysymisestä. Toimitussopimuksessa on lisäksi sanktiot hankkeen viivästymisen varalle.

Hankkeen rahoituksesta kerrotaan rakentamislupahakemuksen liitteessä 1C.
http://issuu.com/fennovoima/docs/rakentamislupahakemus_web

2. Ilmoititte saaneenne kasaan 60 prosentin kotimaisen omistusasteen. Sisältääkö luku vain ne sijoittajat, jotka aidosti haluavat olla mukana Fennovoimassa?

Fennovoimalla on kaksi omistajaa, suomalainen Voimaosakeyhtiö SF (66 %) ja Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy (34 %).

Voimaosakeyhtiö SF:n toimittamassa dokumentissa (rakentamisluvan liite, linkki alla) on listattu kaikki yhtiön suorat osakkaat. Osakkaista viisi ei ole sitoutunut hankkeen jatkorahoitukseen, mutta ne omistavat silti Voimaosakeyhtiön osakkeita. Näiden yhtiöiden osuus Voimaosakeyhtiöstä on yhteensä 0,6 % laitoksen käyttöönottovaiheessa.

Kaikki loput osakkaat ovat antaneet Voimaosakeyhtiö SF:lle sitovat rahoitussitoumukset. Vastineeksi osakkaat saavat tulevasta voimalasta omakustannushintaista sähköä omistuksensa suhteessa. Voimaosakeyhtiö SF tulee aina omistamaan vähintään 60 prosenttia Fennovoima Oy:sta.

Lisää Voimaosakeyhtiön omistuksesta voi lukea täältä: http://issuu.com/fennovoima/docs/vsf_osakkaat050815

3. Voiko kuka tahansa päästä osakkaaksi Fennovoima-hankkeeseen vain ilmoittamalla siitä lehdistötiedotteella?

Ei, Fennovoiman omistajaksi ei voi päästä lehdistötiedotteella. Kotimainen omistajayhtiömme Voimaosakeyhtiö SF valitsee osakkaansa. Katso kysymyksen 2 vastaus.

4. Missä ovat loput 249 kiloa Fennovoiman rakentamislupahakemusta?

Ydinvoimalaitoksen rakentamisessa turvallisuusnäkökulma korostuu jo suunnitteluvaiheessa, mikä näkyy siinä, miten viranomaiset valvovat työtä tarkasti. Yhtä turvallisuuspainotteista luvitusprosessia ei ole millään muulla teollisuudenalalla. Vastuu laitoksen turvallisuudesta on luvanhaltijalla eli Fennovoimalla.

Varsinainen rakentamislupahakemus on yhden tavallisen mapin kokoinen, ja se toimitettiin sekä paperisena että sähköisenä ministeriöön 30.6.2015. Sen voi lukea myös täältä: http://issuu.com/fennovoima/docs/rakentamislupahakemus_web

Jotta valtioneuvosto myöntäisi Fennovoiman ydinvoimalalle rakentamisluvan, on sen saatava myönteinen turvallisuusarvio Säteilyturvakeskukselta. Jotta STUK voi tällaisen arvion myöntää, on sen käytävä läpi ja hyväksyttävä yksityiskohtainen turvallisuusaineisto rakennettavasta voimalasta. Tämä aineisto, joka STUKin pyynnöstä toimitetaan sekä sähköisenä että paperisena versiona, painaa arviolta 250 kg. Aineistoa toimitetaan vaiheittain aina kesään 2017 saakka. Peräänkuuluttamaanne 249 kiloa työstetään siis parhaillaan.

Lähes 50 000 sivun käsittävä aineisto kuvaa tarkasti ydinvoimalaitoksen tekniikan ja laitospaikan, ja se sisältää myös kuvauksen Fennovoiman ja laitostoimittajien organisaatioista. Fennovoimalta vaaditaan muun muassa järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden ikääntymisen hallinnan periaatesuunnitelma. Fennovoiman tulee myös esittää pääpiirteinen suunnitelma ydinlaitoksen käytöstä poistamiseen ja purkuun. Suurimman osan STUKille toimitettavasta aineistosta käsittää alustava turvallisuusseloste, jossa on kuvattava laitos järjestelmätasolle asti.

Suosittelemme lukemaan Vihreän Langan 18.6.2015 julkaiseman jutun aiheesta: http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/fennovoiman-rakentamislupa-hallitukselle-vasta-2017