Katse kohti tulevaisuutta

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) syksyllä julkaisema ilmastoraportti oli monelle todellinen herätys ilmastonmuutoksen seurausten vakavuuteen. Ilmastolle haitallisista päästöistä eroon pääseminen vaatii ihmiskunnalta nopeaa toimintaa, ennen kaikkea laaja-alaista sähköistymistä.

Liki kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen ydinvoima on noussut takaisin ilmasto- ja energiapoliittiseen keskusteluun myös Euroopan Unionissa. EU-komission loppuvuodesta ehdottama pyrkimys nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä vaatii komission arvion mukaan sähköntuotannon kaksinkertaistamista Euroopassa. Tavoitteeseen ei päästä pelkästään uusiutuvan energian lisäyksellä vaan muutos vaatii huomattavaa ydinvoiman lisärakentamista käytöstä poistuvien laitosten korvaamiseksi. Lisärakentamisen tarve vastaa 66 Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitosta investointien arvon ollen yhteensä noin 400 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä. Vaikka investoinnit toteutuisivat täysimääräisinä, ydinvoiman osuus Euroopan sähköntuotannosta laskisi 25 prosentista 15 prosenttiin.

Meillä Suomessa mielipideilmasto on suotuisampi ydinvoimalle kuin koskaan aiemmin. Syksyllä 2018 Energiateollisuuden teettämän tutkimuksen mukaan ydinvoiman lisärakentamista kannattaa 41 % suomalaisista. Mielestäni ydinvoimakeskustelun sävy on muuttunut rationaaliseksi ja ratkaisukeskeiseksi. Vaikuttaa siltä, että ydinvoimalla tuotetun perusvoiman on tunnistettu olevan uusiutuvan energian rinnalla tärkeä osa monipuolista päästötöntä energiapalettia myös tulevaisuudessa.

Selkeä näkymä tulevaan

Minulle henkilökohtaisesti, ja varmasti kaikille Hanhikivi 1:n parissa työskenteleville, hankkeen edistyminen vuoden 2018 aikana oli pettymys. Vuoden lopulla laitostoimittajalta saamamme uusi aikatauluarvio lykkää hiilidioksidipäästöttömän sähköntuotannon aloittamista Pyhäjoella usealla vuodella eteenpäin.

Samalla uusi aikataulu tuo kuitenkin kaivattua selkeyttä tekemiseen: se helpottaa töiden suunnittelua ja johtamista sekä varautumista hankkeen seuraaviin vaiheisiin. Olemme lisäksi käynnistäneet Fennovoiman organisaatiota koskevan muutosohjelman, jonka tavoitteena on sujuvoittaa hankkeen etenemistä.

Varmistumme laitossuunnitelman turvallisuudesta

Meille toiminnan tärkein lähtökohta on ydinturvallisuuden toteutuminen. Ydinvoima on energiantuotantomuodoista turvallisin tuotantomäärään suhteutettuna. Turvallisuus ei kuitenkaan synny itsestään vaan se edellyttää pitkäjänteistä ja huolellista työtä. 

Tällä hetkellä varmistamme, että laitos pystytään rakentamaan kaikki lainsäädännön asettamat tiukat turvallisuusvaatimukset täyttäen. Kuluvan kevään aikana tavoitteenamme on ratkaista viimeiset turvallisuuden kannalta keskeiset tekniset suunnittelukysymykset, ja että turvallisuusarviointiin tarvittava laitoksen suunnitteluaineisto valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä.

Ohjaamme toimitusketjua läheltä

Suomalaisten jatkuvasti päivittyvien ydinturvallisuusvaatimusten määrä ja niiden yksityiskohtaisuus konkretisoituvat hankkeemme osapuolille tekemisen myötä. Hanhikivi 1 -hankkeen toimitusketjussa vaatimusten kohdentamisessa oikeille toimijoille ja niiden tulkinnassa on ollut haasteita. Olemme havainneet, että meidän on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä RAOS Projectin kanssa toimitusketjun hallinnassa ja ohjattava yhdessä toimitusketjua aiempaa lähempää.

Sitoutamme fennovoimalaisuuteen

Joukkoomme liittyi vuoden aikana 52 uutta asiantuntijaa, mutta myös monta työntekijää jätti Fennovoiman taakseen. Osaltaan korkean lähtövaihtuvuuden taustalla on luonnollisen siirtymän lisäksi Fennovoiman tuleva muutto Pyhäjoelle. Myös hankkeen hidas edistyminen ja Fennovoiman ja laitostoimittajan toimintakulttuurien väliset erot ovat varmasti aiheuttaneet henkilöstössä turhautumista. 

Uskon, että oikeilla toimenpiteillä voimme vaikuttaa meille kaikkein arvokkaimman voimavaran, henkilöstömme, työviihtyvyyteen ja siten myös sitouttaa henkilöstöä Fennowayn mukaiseen fennovoimalaisuuteen. Keskeisinä tekijöinä pidän meidän ja laitostoimittajan toimintakulttuurin eheyttämistä, organisaatiorakenteen ja toimintatapojen selkeyttämistä sekä hyvää johtamista ja jatkuvaa panostusta työhyvinvointiin.


Tuomme hyvinvointia Pyhäjoelle ja koko Suomelle

Olemme iloisia siitä, että pyhäjokiset luottavat Hanhikivi 1 -hankkeeseen ja ovat sen takana – yli 70 % kannatus on konkreettinen osoitus tästä. 

Myös alueen kunnat ovat ottamassa meitä fennovoimalaisia innokkaina vastaan, kun muuton aika koittaa. Syksyllä Salmisaaressa järjestetyssä tilaisuudessa 15 alueen kuntaa kävi esittäytymässä ja kertomassa pohjoispohjalaisesta elämäntavasta henkilöstöllemme. 

Alueella tiedetään, että Hanhikivi 1 -hanke tuo kuntatalouteen ennustettavuutta vuosikymmeniksi eteenpäin ja mahdollistaa pitkän tähtäimen investoinnit kuntalaisille suunnattujen hyvinvointipalvelujen ja infrastruktuurin kehittämiseksi. Jo laitospaikkaa valmistelevien töiden aikana hanke työllistää Pohjois-Pohjanmaalla kerrannaisvaikutukset huomioiden noin 1 300 henkilötyövuoden verran ja verotuloja maakuntaan kertyy noin 30 miljoonaa euroa. Mittakaava kasvaa huomattavasti laitosrakentamisen käynnistyessä. 

Pyhäjoen lisäksi hankkeen epäsuorat vaikutukset työllisyyteen ja kansantalouteen ovat mittavat koko Suomessa. Koko rakentamisen aikana Suomeen syntyy kerrannaisvaikutukset huomioituna noin 20 000 henkilötyövuoden verran uutta työtä ja huomattavia lisäinvestointeja. Näistä hyötyvät kotitaloudet ympäri Suomen.

Toni Hemminki
Toimitusjohtaja, Fennovoima