Ympäristö

Hanhikivi 1 -hanke on ilmastoteko, jonka vaikutukset realisoituvat, kun laitos käynnistyttyään tuottaa sähköä vuosikymmenien ajan ilman ilmastolle haitallisia päästöjä. Ennen laitoksen käynnistymistä Fennovoiman suorat ympäristövaikutukset liittyvät pitkälti laitospaikalla tehtäviin rakennustöihin.

Hanhikivi 1 -työmaan ympäristövaikutusten hallinta perustuu ennakoivaan ympäristöriskien tunnistamiseen. Valvomme, että työmaalla noudatetaan ympäristölainsäädäntöä ja lupaehtoja ja että rakennustyöt suoritetaan ympäristön ja lähiseudun asukkaiden hyvinvointia kunnioittaen. Tässä työssä tärkeänä apuna meillä on ympäristöjärjestelmä, jolle myönnettiin ISO 14001 -ympäristösertifikaatti alkuvuodesta 2018.

Tarkkailemme ympäristön tilaa RAOS Projectin kanssa yhteisesti sovitun ympäristötarkkailuohjelman mukaisesti. Lupaehtoisen ympäristötarkkailun lisäksi valvomme ympäristövaikutuksia myös omaehtoisesti. Näin varmistamme, että meillä on kattava käsitys Hanhikiven niemen ympäristön tilasta. Vuoden 2018 keskeiset tarkkailu- ja tutkimustulokset on koottu tähän alle.

YMPÄRISTÖTARKKAILU

Ilmanlaatu

Ei lisääntyneitä pölymääriä työmaan ulkopuolella

Melu

Keskimääräinen melutaso välillä 30–68 dB (kuten vuonna 2017). 30 dB vastaa voimakkuudeltaan kuiskausta ja 65 dB normaalia
keskustelua tai naurua. Murskaustyöt lopetettiin toukokuussa ennen lintujen kiivainta
pesimäaikaa.

Meriveden laatu

Ei rakentamisesta aiheutuneita muutoksia vesinäytteissä

Sameus

Sameus ollut vähäistä. Seurannassa havaittiin kovan sateen ja myrskyjen seurauksena luonnollisesti
kohonneita sameusarvoja rakennustöiden aikana. Arvot ylittivät kerran töiden keskeytysrajan, mutta tällöin vesirakennustöitä ei ollut käynnissä.

Kalastus

Koekalastusten mukaan kalakannat eivät ole siirtyneet pois vesirakennusalueilta vaan alueilta saadut saaliit olivat jopa aiempaa suurempia. Siian ja silakan poikastuotannossa ei havaittu muutoksia, mutta rakentaminen on saattanut vähentää muikun poikastuotantoa. Osaa kalastuspaikoista ei ole voitu käyttää rakentamisen aikana, vaeltavien kalojen määrissä oli havaittavissa laskua ja kalastusvälineet ovat likaantuneet aiempaa herkemmin.

Pohjaeläimistö

Ruopatuilla alueilla pohjaeläimistö vähentynyt merkittävästi, eikä toipumisen merkkejä ollut juuri havaittavissa.  Läjitysalueella pohjaeläimistö oli vähentynyt, mutta lajisto oli köyhtynyt vain hieman. Läjitysalueen ulkopuolisten vertailupisteiden tila oli heikentynyt huomattavasti, pääosin amerikansukasjalkaisen (Marenzelleria viridis) runsastumisen takia. Tämä on Perämerellä havaittu yleinen kehityssuunta. Hanhikiven niemen takana, sen koillispuolella, ei havaittu muutoksia, jotka voisivat johtua rakennustöistä.

Vesikasvillisuus

Hanhikiven niemen itäpuolen laajat matalat hiekkapohjat soveltuvat hyvin uhanalaiseksi luokitellulle luontotyypille, näkinpartaisniitylle. Näillä alueilla näkinpartaisniityt ovat säilyneet yhtä edustavina kuin aiemmin. Hanhikiven niemestä etelään suuntautuva tarkkailualue ei luontaisilta ominaisuuksiltaan ole yhtä suotuisa kasvuympäristö kuin itäpuolen alueet. Eteläisellä tarkkailualueella myös ruoppauksen tilapäiset vaikutukset näkyivät hieman kasvillisuudessa.

Öljy- ja kemikaalivahingot

Työmaalla ei tapahtunut merkittäviä öljy- tai kemikaalivahinkoja.

SUOJELLUT LAJIT JA SUOJELUALUEET

Merenrantaniityt

Merenrantaniityillä ei havaittu merkittäviä ihmisen aiheuttamia muutoksia. Meriruo’on levittäytymisen takia yksi ruijanesikko-esiintymä ei ollut yhtä elinvoimainen kuin ennen, mutta muissa esiintymissä ei todettu muutoksia.

Kluuvit

Kluuveissa ei havaittu rakennustöistä aiheutuvaa vedenpinnan korkeuden vaihtelua.

Siirretyt lajit

Työmaa-alueelta luvanvaraisesti vuosina 2015 ja 2016 siirretyt suojeltavat viitasammakko- ja keltakurjenmiekkakannat todettiin ulkopuolisen konsultin toteuttamissa seurantatutkimuksissa hyvinvoiviksi.

Rakennusjäte hyödynnetään energiana tai materiaalina

Jätekuorman ympäristövaikutuksien hallinnassa tehokkaalla lajittelulla, kierrätyksellä ja asianmukaisella käsittelyllä on suuri merkitys. Urakoitsijoiden tulee lajitella jätteet omissa työkohteissaan ennen niiden siirtoa työmaan yhteisiin lajittelupisteisiin ja huolehtia vaarallisten jätteiden käsittelystä ja varastoinnista säännösten mukaisesti.

Hanhikivi 1 -työmaalla syntyy pääasiassa perinteistä rakennusjätettä. Vuonna 2018 Hanhikivi 1 -työmaalla syntyi yhteensä noin 686 tonnia jätettä. Suurin osa työmaalla kertyvästä jätteestä on tavanomaista rakennusjätettä eli metallia, puuta, betonia, kiviä, biojätettä, paperia, pahvia, lasia tai sähkö- ja elektroniikkajätettä. Jätteiden kuljetuksesta pois työmaalta ja asianmukaisesta käsittelystä vastaa yhteistyökumppanimme Remeo.

Tavoitteenamme on, että mahdollisimman suuri osa rakennusjätteestä hyödynnetään joko materiaalina tai energiantuotannossa. Vuonna 2018 tavoitetasoksi asetettu 90 prosentin hyödyntämisaste ylittyi vuoden jokaisena kuukautena.

Rakennusjätteiden hyödyntäminen materiaalina tai energiana vuonna 2018. Kaivuu-, louhinta- ja ruoppausmassat hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan maan täytöissä ja tasauksissa.