Ympäristö

Hanhikivi 1 -hanke on ilmastoteko, jonka vaikutukset realisoituvat, kun laitos käynnistyttyään tuottaa sähköä vuosikymmenien ajan ilman ilmastolle haitallisia päästöjä. Ennen laitoksen käynnistymistä Fennovoiman suorat ympäristövaikutukset liittyvät pitkälti laitospaikalla tehtäviin rakennustöihin.

Valvomme, että Hanhikiven niemen projektialueella noudatetaan ympäristölainsäädäntöä ja lupaehtoja, ja että rakennustyöt suoritetaan ympäristön ja lähiseudun asukkaiden hyvinvointia kunnioittaen. Tässä työssä tärkeänä apuna meillä on ISO 14001 -sertifioitu ympäristöjärjestelmä. 

Arvioimme ympäristöriskejä koko Hanhikivi 1 -projektialueen osalta ympäristövaikutusten, lainsäädännön ja lupaehtojen näkökulmista. Rakentamisen tässä vaiheessa keskeisiä ympäristöriskejä ovat esimerkiksi kemikaali- ja öljyvuodot, sameuden leviäminen merialueella ja räjäytystöistä aiheutuva meluhaitta. Päivitämme riskirekisteriä neljästi vuodessa.

Kaikki projektialueella työskentelevät urakoitsijat noudattavat kattavaa riskiarviointi- ja hallintamenettelyä. Lisäksi kaikkien projektialueella työskentelevien tulee olla tietoisia Hanhikiven niemen luonnon erityispiirteistä ja liikkumisen rajoituksista alueella sekä tuntea tarkasti työmaan ympäristöohjeet. 

Projektialuetta valvotaan tarkasti

Seuraamme urakoiden etenemistä yhdessä RAOS Projectin kanssa viikoittaisilla työmaakierroksilla ja ohjaamme urakoitsijoita parempaan ympäristöasioiden hallintaan. Lisäksi teemme kuukausittain kohdennettuja ympäristötarkastuksia, joissa keskitymme esimerkiksi polttoaineiden varastoinnin, öljyntorjuntavalmiuden tai pölyntorjuntamenetelmien tarkastamiseen. Myös viranomaiset tarkastavat toimintatapojamme säännöllisesti.

Ympäristövaikutusten seuranta

Hanhikiven niemellä sijaitsee laajoja suojeltuja merenrantaniittyjä, umpeen kasvavia matalia lahtia sekä merestä kuroutuneita vesialtaita eli kluuveja. Noin kahden kilometrin päässä laitosalueelta sijaitsee Natura 2000 -alue. Luontoarvoiltaan tärkeät alueet on rajattu laitosalueen ulkopuolelle jo rakentamisen suunnitteluvaiheessa.

Tarkkailemme ympäristön tilaa RAOS Projectin kanssa yhteisesti sovitun ympäristötarkkailuohjelman mukaisesti. Lupaehtoisen ympäristötarkkailun lisäksi valvomme ympäristövaikutuksia myös omaehtoisesti.

YMPÄRISTÖTARKKAILU 2019

Ilmanlaatu

Ei lisääntyneitä pölymääriä projektialueen ulkopuolella. Seuraamme ilmanlaatua etenkin luonnonsuojelualueiden läheisyydessä.

Melu

Melua aiheuttivat etenkin jäähdytysveden purkualueella tehdyt paalutustyöt. Useita suositusarvojen ylityksiä havaittiin sekä päivä- että yöaikaan. Keskimääräinen melutaso eri mittauspisteillä oli välillä 30–68 dB (30-68dB vuonna 2018) 30 dB vastaa voimakkuudeltaan kuiskausta ja 65 dB normaalia keskustelua tai naurua.

Meriveden laatu

Ei rakentamisesta aiheutuneita muutoksia vesinäytteissä.

Sameus

Seurannassa havaittiin kovan sateen ja myrskyjen seurauksena luonnollisesti kohonneita sameusarvoja. Arvot ylittivät viisi kertaa töiden keskeytysrajan, mutta tällöin vesirakennustöitä ei ollut käynnissä. Rakenteilla olevat aallonmurtajat, sameuden leviämisen estämiseksi mereen rakennettu suojavalli ja asennettu suojaverho rajoittavat sameuden leviämistä rakennusalueelta.

Kalasto

Seurannassa tarkkailtiin koekalastuksen kokonaisyksikkösaalista, lajikohtaisia yksikkösaaliita ja eri saaliskalalajien keskimääräisiä pituuksia.Selkeitä vesistörakentamisen vaikutuksiksi tulkittavia muutoksia kalaston rakenteessa ei kerätystä aineistosta kyetty havaitsemaan. Merkittävin tarkkailualueella havaittu vertailualueesta poikkeava muutos on ollut särjen keskikoon pieneneminen. Tämän taustalla saattaa olla suurikokoisimpien, pohjaravintoa käyttävien särkien siirtyminen pois samentuneelta alueelta.

Öljy- ja kemikaalivahingot

Projektialueella ei tapahtunut merkittäviä öljy- tai kemikaalivahinkoja.

SUOJELLUT LAJIT JA SUOJELUALUEET

Merenrantaniityt

Tarkkailussa havaittiin, että ruovikoituminen on edennyt merenrantaniityillä. Ruijanesikon esiintymissä havaittiin taantumista, minkä vuoksi ruijanesikkoesiintymien tila tullaan selvittämään tarkemmin vuonna 2020 lajin kukinta-aikana.

Kluuvit

Kluuvien vedenpinnankorkeuksissa havaittiin muutoksia elokuussa. Tutkinta ja toimenpiteet aloitettiin välittömästi. Havainnot osoittivat, että läheisen selkeytysaltaan käyttö saattoi vaikuttaa läntisen kluuvin normaalia korkeampaan vedenpintaan. Selkeytysaltaan käyttö lopetettiin. Se otetaan käyttöön vasta, kun olemme varmoja siitä, että kluuvin luontainen vedenvaihtelu on turvattu.

Siirretyt lajit

Tutkimuksissa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Viitasammakoiden lukumäärä oli vähentynyt hieman aiemmista vuosista. Muutoksen oletetaan oleva seurausta kesän kuivuudesta. Lisäksi seurantatutkimus toteutettiin myöhemmin kesällä kuin aiempina vuosina.

Rakennusjäte hyödynnetään energiana tai materiaalina 

Jätekuorman ympäristövaikutuksien hallinnassa tehokkaalla lajittelulla, kierrätyksellä ja asianmukaisella käsittelyllä on suuri merkitys. Urakoitsijoiden tulee lajitella jätteet omissa työkohteissaan ennen niiden siirtoa projektialueen yhteisiin lajittelupisteisiin ja huolehtia vaarallisten jätteiden käsittelystä ja varastoinnista säännösten mukaisesti.

Suurin osa työmaalla kertyvästä jätteestä on tavanomaista rakennusjätettä eli metallia, puuta, betonia, kiviä, biojätettä, paperia, pahvia, lasia tai sähkö- ja elektroniikkajätettä. Tavoitteenamme on, että 70 % rakentamisjätteestä hyödynnetään materiaalina ja kaikkiaan 90 % rakennusjätteestä hyödynnetään joko materiaalina tai energiantuotannossa.